Tiedän, että ootte kaikki pidättäneet hengitystänne mun pankkitilin avaamisen suhteen. No, tässä tilannepäivitys. Torstaina käytiin pankkikonttorissa selvittämässä, että mitä me (minä) nyt tarvitaan tilin avaamiseen. Aina kun puhelimessa oli juteltu jonkun kanssa, niin tuli eri informatiota kun edellisellä kerralla. Sateisena iltana astuttiin sisään typötyhjään pankkikonttoriin, missä tiskin takana istui sellainen vanha kurppa. Kurpalla tarkoitan nyt sellaista hapanta, elämäänsä kyllästynyttä naishenkilöä. Selitettiin tilanne, ja kysyttiin että mitä dokumentteja nyt tarvitaan. Vastauksena oli passin ja osoitetodistuksen aka kirjeen lisäksi verotodistus. Tästä väännettiin hetken aikaa; kun en oikein ansaitse niin paljoa että pitäisi veroja maksaa. Ollaan oltu yhteyksissä verotoimistoon ja he sanoivat että ihan turha minulle hankkia minkään näköisiä veropapereita. Pankki kuitenkin vaati niitä. Sen lisäksi, minulla pitäisi olla todistus, missä on kaikki minun entiset ja nykyiset tiedot, henkilöltä joka on hyvässä virassa ja tuntee minut. Noh, tässä välissä minun hostmum kysyi että eikö tämä paperi riitä, mikä on jo kirjoitettu. Paperista löytyy kaikki tarpeelliset tiedot ja se on hänen kirjoittamansa, ja hän tietysti tuntee minut. No ei. Pankki haluaa, että esimerkiksi tohtori, joka tuntee minut ja voi todistaa että asun kyseisessä osoitteessa, kirjoittaa samaisen lapun. Siis mitä nyt taas. Sillä ei siis ole väliä. että kirjoittaako sen paperin joku tuttu vai tuntematon, kuhan hän on jumankauta tohtori! Miten jonkun ihmisen, kuka ei minua tunne, mutta on ammatiltaan tohtori, sana on painavampi, kuin ihmisen kenen luona asun? En vaan käsitä. Lähdetiin pankista ja molemmilla nousi savua korvista. Ei tässä ole mitään järkeä. Aivan sama, jos tämä on näin vaikeaa, niin en enää halua pankkitiliä. Jatkettiin kaupungilla kävelyä, kun vastaan tuli toinen pankki. Päätettiin kokeilla, jos eri pankilla tämä sujuisi paremmin. Syy miksi yritettiin asioida ensimmäisessä pankissa, oli se, että olisimme kaikki saman pankin jäseniä. Vaikka ei sillä niin väliä ole, olisi se silti helpompaa. Noh, astuimme sisään tähän toiseen pankkiin. Siellä meitä oli vastassa nuori nainen. Pidettiin pieni monologi siitä, että halutaan avata pankkitili, selitettiin mikä tämä tilanne on, ja että olimme yrittäneet saada avattua tiliä toiseen pankkiin, ja jossain vaiheessa nainen keskeytti meidät kysyen "onhan sinun passi voimassa?". Totesin että joo, tietty. Nainen sanoi, että hän varaa minulle ajan, otan passin ja minkä tahansa paperin, missä kerrotaan missä minä asun mukaani, niin saan avata tilin. Hetken aikaa seisoimme hiljaa ja tuijotimme naista. "Siis, pelkkä passi ja yksi paperi?". "Joo".
Ensi viikolla (toivon mukaan) saan avattua itselleni pankkitilin kuukauden yrittämisen jälkeen. Illalla kun tulimme kotiin, niin hostmum ilmoitti vaihtavansa pankkia huonon asiakaspalvelun vuoksi. :) Katotaan tosin vielä että kuin monta mutkaa tähän matkaan mahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti