Marraskuu

Kyllä aika menee nopeaan, olen ollut jo kuukauden täällä! Tällä viikolla on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka mitä. Olen kahteen kertaan ollut liikenneruuhkassa jumissa. Ja kun sanon liikenneruuhka, niin tarkoitan oikeaa liikenneruuhkaa. Jotenkin sitä unohtaa, että täällä on ihmisiä ja autoja _hieman_ enemmän kun Suomessa. Selvisin kuitenkin molemmista kerroista. Olen käyttänyt Naten neuvolassa. Ensimmäinen kerta kun olen käyttänyt vauvaa neuvolassa ja hienosti me selvittiin!

Yhtenä päivänä meiän auto sano ittensä irti. Soitettiin korjaaja paikalle kattomaan mikä siinä on. Se iltapäivä menikin pihalla pyöriessä samalla kun autoa korjattiin. Tässä missä asun on aika monta kerrostaloa, ja talojen keskellä tollanen ihan mukava piha-alue. Normaalisti tossa juoksee koirat vapaana ja naapuruston lapsia näkyy aika usein siinä. No, sinä päivänä ku autoa korjattiin ni oli taas sellaset 20 asteen helteet. Istuttiin tossa pihan puistossa, kun siihen tuli naapuruston poikia. Pojilla tarkoitan nyt semmosia 4-6-vuotiaita. Kovasti kaikki halus tehdä tuttavuutta. Minut kutsuttiin katsomaan kun pojat pelas jalkapalloa. Mulla oli ihan tosi kivaa. Tosin muistan vaan yhden muksun nimen, mut naamat ainakin jäi mieleen. Yhtäkään naapuria (aikuista) en tiedä / tunne, mutta nyt tiiän reilut kymmenen poikaa ketkä asuu tässä pihapiirissä.

Vihdoin ja viimein saatiin aikaseks kattoa Gone Girl. Normaalisti mun tulee tosi harvoin käytyä elokuvateatterissa kattomassa mitään, mutta tää oli aivan sen arvoinen. Puol tuntia leffan jälkeen istuttiin vaan paikoillaan, tuijotettiin eteenpäin ja yritettiin ymmärtää että mitä just tapahtu. Suosittelen!

Lauantai-iltana käytiin kattomassa ilotulituksia. Englannissa juhlitaan marraskuun alussa bonfire night -nimellä kulkevaa ilotulitusiltaa. Jos ette tarinaa tiedä, niin tämän takana on epäonnistunut terroristi-isku (Wikipedia osaa kertoa lisää). Mentiin kaveriporukalla suurelle farmille, minne oli kasattu muutamia huvipuistolaitteita niin lapsille kuin aikuisille, piha-alue oli täynnä niin ruoka- kuin juomakojuja ja tunnelma oli aivan loistava. Jollain tapaa tuli mieleen Saksan Oktoberfestit. Jokunen tunti pyörittiin paikan päällä ennenkuin ilotulitukset alkoivat. Oli aivan huippu ilta!

             

       

Ja vähän vauvajuttuja. Nate on oppinut pussaamaan. Nate ottaa toista joko korvista tai poskista kiinni, vetää lähemmäs omaa naamaansa ja avaa suunsa. Eikä se pure, vaan pussaa (ja kuolaa). Viikolla Nate oli mummollaan hoidossa ja illemmalla minä ja Naten äiti käytiin hakemassa vauva kotiin. Kun saavuimme paikalla, Nate pussasi ensin äitiään. Hetken kuluttua kun minä otin lapsen syliini niin se pussasi minuakin. Yleensä nämä hellyydenosoitukset ovat osa puremista mutta tuolla kerralla Nate ihan oikeasti vain pussasi meitä. Kuinka söpöä! Nate edelleen syö kaikkea mistä saa otteen. Yhtäkään hammasta ei ole vielä kuitenkaan tullut. Tällä viikolla Nate oppi istumaan itse! Ja se tapahtui vielä kun olin kahdestaan Naten kanssa! Yritin ottaa siitä kuvia, mitä esittelisin vanhemmille kuhan he tulevat töistä kotiin mutta se oli vähän kuin olisu kuvannut huojuvaa tornia.

Englanti kuittaa! Life is good!

Nyt soi: The Script - Superheroes