tiistai 4. marraskuuta 2014

Ma en ummarra

Okei, nyt mun on pakko kirjoittaa asioista mitä minä en vaan millään jaksa ymmärtää tässä maassa. Täällä on niin monta asiaa mitä rakastan, ja mistä tykkään aivan loputtomiin. Esimerkiksi junalla matkustaminen. Tästä siis tykkään. Avasin oikein paikallisen vr:n sivuston, että en edes valehtele. Kuvitellaan, että olen menossa New Hythestä (mun pysäkki) Gillinghamiin. Matka kestää 48 min ja siinä on yksi vaihto. Menolippu maksaa £5,50. Noh, loogisesti kun olen tulossa takaisin ja ostan paluulipun, se on toiset £5,50. MUTTA. Jos tiedän jo menolippua ostaessa, että olen myös tulossa takaisin, saan menopaluulipun hintaan £6,10. Huippua, eikö? No, nyt mulla on menopaluu New Hythe - Gillingham. Tälle päivälle. Ei kellonaikoja. Junia kulkee puolen tunnin välein, voin hypätä mihin tahansa. Jos haluan matkalla pysähtyä ja hypätä pois junasta millä tahansa pysäkillä, voin sen tehdä. Voin olla vaikka pari tuntia ties missä, sitten hypätä taas junaan joka kulkee kohti Gillinghamia. Rakastan tätä. Etenkin kun junia menee niin usein. Ei ole mikään kiire ehtiä tiettyyn junaan, vaikka lippu olis jo ostettu. Suomessa saa juosta hiki otsassa että ehtii tiettyyn junaan, jotta pääsee istumaan ennalta määrätylle paikalle. Täällä voit hypätä mihin tahansa junaan mikä kulkee oikeaan suuntaan. Parhautta.

Siinä oli yksi asia mitä rakastan täällä. Nyt kuitenkin näihin aiheisiin mitä en vaan ymmärrä. Hankin itselleni kirjastokortin. Korttia hankkiessa minulta kysyttiin, että onko minulla mitään paperia mikä todistaisi, että asun osoitteessa y. Suomessa kaivaisin tässä vaiheessa vuokrasopimusta esiin. Täällä tarvitaan mikä tahansa kirje tai postin kuljettama tuote, mikä on minun nimelläni lähetetty tähän osoitteeseen. Ja ei, tämä ei ollut koska olen ulkomaalainen. Kaikki kantavat mukanaan mitä tahansa postin tuomaa paperia, missä lukee heidän nimensä ja osoitteensa peräkkäin. No, tämä oli minun kolmas päiväni tässä maassa eikä postia ollut oikein tullut. Onneksi minulla oli mukanani tämä kaveri kenen luona asun. Minulla oli mukanani lappu, missä lukee että minä (hlötunnus) asun henkilön x luona (tässä vaiheessa kaivettiin passi esille, että varmasti olen sama kaveri kun mitä paperissa sanotaan). Tämän jälkeen kaivettiin esiin toinen paperi, missä sanotaan, että henkilö x asuu osoitteessa y. Noin, nyt saatiin todistettua minun osoite. Hullua. Tämän jälkeen virkailija löi kirjastokortin käteen, ja sanoi että saan lainata kolme kirjaa kerrallaan, kunnes menen kirjastoon LASKUN kanssa, niin saan lainata 20 kirjaa kerrallaan. Kirjastolle ei siis riitä, että olen (monen mutkan kautta) todistanut osoitteeni. Jotta saisin enemmän oikeuksia, minun pitää todistaa, että minulle tulee laskuja tähän osoitteeseen. Siis mitä v*ttua. Ei vissiin auta Saunalahden verkkopankkiin pistämät laskut, tällä hetkellä kun minulle ei muita laskuja tule. Toistaiseksi minulla ei siis ole oikeuksia lainata enempää kuin kolme kirjaa kerrallaan.

Kirjastokortin hankkiminen oli haastavaa, arvatkaa vain kuinka haastavaa on yrittää avata pankkitili. Okei, nyt minulla on postin kuljettamia papereita minun nimellä ja osoitteella varustettuna, voin todistaa asuvani täällä. Löytyy jopa paikallinen puhelinnumero (sitä kysytään yllättävän usein). Kävin tänäiltana täyttämään lomaketta, minkä kautta pankkitilin pystyy avaamaan. Kovasti ne halusivat tietää missä osoitteissa olen viime aikoina asunut ja kuinka pitkään. Kyllä siinä vähän päätä vaivattiin kun laskin kuukausia. Seuraava kysymys; olenko opiskelija vai työntekijä. Opiskelija joo, vielä vuoden loppuun. Tällä saisin vaikka mitä anteeksi (kuten ei tarvitsisi täyttää tietoja työnantajasta). Olen myös työntekijä. Kuka on työnantaja - no olen au pair, mun työnantaja on tämä perhe missä asun. Kun pistän rastin ruutuun, että olen työntekijä, en opiskelija, tulee seuraavaksi kysymykseksi verot. Mihin maahan minä maksan veroja? Minun "työnantajat" (= tämä perhe) joutuu alkamaan maksamaan enemmän veroja siitä, että ovat palkanneet itselleen työntekijän. Okei, ehkä pistän sittenkin rastin ruutuun että olen opiskelija. Koska olen vain opiskelija, jolle ei tule laskuja, en ilmeisesti tarvitse itselleni pankkitiliä. Kumpi minä nyt olen, opiskelija vai työntekijä? Siis mitä v*ttua? Reilu vartti istuttiin sohvalla koko perheen voimin yrittäen täyttää tuota lomaketta. Ei saatu mitään aikaseksi. Haluan vain avata pankkitilin. Menen torstaina konttoriin juttelemaan asiasta, että olen sekä opiskelija että työntekijä.

Jos lähdet hakemaan töitä, pitäisi sinulla olla osoite, pankkitili ja paikallinen hlönumero. Jos haluat pankkitilin, pitää sinulle tulla laskuja. Jos haluat laskuja (kuka nyt haluaa laskuja?), pitää sinulla olla osoite, mihin niitä lähettää. Jos haluat osoitteen (huh, todellakin haluat osoitteen), pitää sinun todistaa uudelle vuokranantajallesi olevasi luotettava tyyppi, esimerkiksi pystymällä todistamaan että sinulla on pankkitililläsi rahaa. Loppumaton oravanpyörä. Olen tässä nyt kuukauden yrittänyt sisäistää, että kuhan mulle tulee laskuja, niin kaikki alkaa sujumaan. Miten tämä koko maa pyörii laskujen ympärillä? Ja ei, en ole vielä edes yrittänyt hankkia paikallista henkilönumeroa.


Nyt soi: Echosmith - Cool Kids



Ps. Nyt kun päästiin puhumaan asioista mitä en ymmärrä, voin kertoa että on tulossa postaus paikallisesta ruokakulttuurista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti