Olen ollut 13-vuotias kun olen ensimmäisen kerran käynyt Englannissa. Rakastuin tähän maahan. Lontoo on aina ollut kaikkein kiehtovin kaupunki missä olen käynyt. Ajatus siitä, että vielä jonain päivänä asuisin Englannissa tuli päähäni jo nuorena.
Tuntuu edelleen hassulta ajatella että oikeasti asun täällä. Minulla on aivan upea kämppä. Tykkään mun huoneesta aivan tajuttomasti. Vaikka tämä ei olekaan kovin iso, niin tilankäyttö on ollut järkevää. Mulla on parvisänky, sen alle mahtuu hyvin sohva ja hyllyjä. Löytyy jopa oma telkkari! Jo ensimmäisenä päivänä sain paikallisen puhelinliittymän. Tänään minulle lyötiin käteen kotiavaimet ja auton avaimet. Minulla on tosiaan auto täällä käytössä, ei se oma ole mutta saan käyttää sitä oikeastaan koska vain haluan. Alkuun oli vaikeuksia saada kaikki vakuutusasiat kuntoon että pääsisin ajamaan. Niistä kuitenkin selvittiin ja nyt pääsen kurvailemaan väärällä puolella tietä! Pankkitilin avaaminen ei olekaan niin helppoa kuin olin kuvitellut, mutta se on työn alla. Oman pankkitilin lisäksi saan luottokortin perheen yhteiselle tilille. Lähipäivinä olen menossa läheiseen kirjastoon hankkimaan kirjastokorttia. Vaikka mulla on näiden kaikkien asioiden lisäksi aivan mahtavia ihmisiä ympärillä, tuntuu hassulta ajatella että oikeasti asun täällä.
Nyt soi: Edward Sharpe & The Magnetic Zeros - Home
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti