keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ötökän elämää

Kuten viime perjantai-iltana Lontoossa kaikille toitotin, minulla on kotonani viisikuinen vauva. Elämä vauvan kanssa ei ainakaan ole tylsää. Taino mikäs minä olen sanomaan, kun ei se oma lapsi ole. Kuitenkin tämä lapsi kuuluu minun arkeeni, ja näen häntä päivittäin vaikka en olisikaan ns. töissä. Vaikka suurin osa päivistä on vain ajan tappamista, hassuja asioita ehtii silti sattua jatkuvasti. Esimerkiksi eräänä päivänä Nate ei tunnistanut minua vaan pelästyi kun olin laittanut pipon päähäni. Ymmärrän, että näin halloweenin alla monet asiat voivat olla pelottavia, ja onhan se pipo naamiaisasuista pelottavin. 

Nate on viime viikolla oppinut kääntymään selältään mahalleen. Siitä hän ei kuitenkaan pääse eteenpäin, ja hermothan siinä usein menee kun on jumissa samassa asennossa. Nate on kova puremaan kaikkea. Onneksi hampaita ei ole vielä tullut yhtään, sillä siinä purennassa on jo muutenkin voimaa. Jos vahingossakin omat kädet on lähellä Naten naamaa niin aika äkkiä ne päätyy suuhun pureskeltavaksi. Tänään Nate kovasti yritti syödä minun varpaitani. Parasta on, kun Nate (yrittää) syödä jotain, on hänellä hauska ilme. Ihankuin hän oikeasti kuvittelisi, että hänen suuhunsa mahtuu loputtomasti asioita. Katsoimme tässä yhtenä iltana Walking Deadin uusimman jakson. Yhdessä kohtauksessa eräs zombie kumartui ihmisen kasvojen päälle syödäkseen häntä. Totesimme kaikki yhteen ääneen "Ihan kuin Nate". En tiedä oliko sillä zombiella jotenkin vauvamaisia piirteitä, vai onko Nate vain zombiemainen, mutta yhdennäköisyys oli huomattava. 

Tänään kävimme läheisellä leisure centerillä vähän ihmettelemässä paikkoja. Uimahallin lisäksi sieltä löytyi lapsille leikkialue, mikä oli kaikkine liukumäkineen, pallomerineen ja tunneleineen melko suuri. Nate oli vähän väsynyt eikä häntä kiinnostanut kaikki hienot vempeleet, mutta minä olin sitäkin innostuneempi kaikesta. 




Kun aloitin tämän pätkän kirjoittamisen, Nate oli juuri herännyt päiväunilta. Hetken aikaa yritin kirjoittaa, mutta ei siitä tuntunut mitään tulevan kun oli auttaja vieressä. Nyt kuitenkin kun pieni on jo yöunilla sain tämänkin valmiiksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti