tag:blogger.com,1999:blog-83129920397135229012024-03-14T06:22:12.968+00:00Maailman ääriin ja takaisin"Second star to the right and straight on till morning" -Peter PanAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.comBlogger28125tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-56315218352783864992015-08-16T07:19:00.000+01:002015-08-16T07:19:03.668+01:00Kiinalaista ruokaa, uusia tuttavuuksia ja päiväuniaHuh. Tämä viikko on ollut täyttä tohinaa, joka päivä on tullut kaupungilla pyörittyä ja keskiviikkona tuota vanhenemista tuli juhlittua melko railakkaasti. Tänään kun heräsin jo aamulla ajoissa ja tajusin, että eihän tässä ole mikään kiire mihinkään, niin oli aivan parasta hipsiä takaisin sänkyyn ja nukkua vielä muutama tunti. No, jos ihan rehellisiä ollaan niin eilen nukuin kahdet päikkärit, ihan vaan koska väsytti niin paljon.<br />
<br />
Minulla on täällä maanantaista asti ollut reissuseurana malesialaistyttö Sherina. Sherina on käynyt Shanghaissa pari kertaa aiemminkin, joten hän tietää asioita ja paikkoja mitä en itse ehkä löytäisi - ja tietty hän puhuu sujuvaa kiinaa. Helpottaa omaa oloa kun on tulkki mukana ;) Ollaan tämä viikko siis yhdessä kierretty kaupunkia, käyty enemmän ja vähemmän turistikohteissa ja tietysti ulkona syömässä kiinalaisia herkkuja. Sherina on vielä yhden viikon täällä ja sitten hän lähtee jatkamaan omia reissujaan.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYTjGG6fYo_D3M-OJB1LJDNHdXsO86pKOvOlvTvfzKKOL6NuEdPjXcy8Gcnoq2W7q6M0jzIInHaHVge25kQRsTiLZneO4AKCtDSfZrO4q-AMjn8jL6y4Upiz-fVqy2l1QNkXMw9v93C1s/s1600/11896982_10153153328969016_1333619732_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYTjGG6fYo_D3M-OJB1LJDNHdXsO86pKOvOlvTvfzKKOL6NuEdPjXcy8Gcnoq2W7q6M0jzIInHaHVge25kQRsTiLZneO4AKCtDSfZrO4q-AMjn8jL6y4Upiz-fVqy2l1QNkXMw9v93C1s/s400/11896982_10153153328969016_1333619732_n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Keskiviikkona vietettiin sitten mun synttäripäivää Sherinan kanssa. Lähdettiin ulos lounaalle (Sherina kirjoitti tästä omaan blogiinsa,<a href="http://www.chocochipchic.blogspot.com/2015/08/jonna-birthday-lunch.html"> löytyy tästä</a> ) ja kiinalaisten herkkujen jälkeen vietettiin iltapäivää ulkona. Käytiin katsomassa Jing'an temppeliä, minne muuten piti maksaa että pääsi sisään. Meitä turisteja oli siellä useampi, mutta silti paikalliset ihmiset tulivat sinne rukoilemaan. Sinänsä jännä, että joutuu maksamaan että pääset rukoilemaan. Toisaalta en yhtään ihmettelisi vaikka vain turisteja maksutettaisiin. Anyways, temppeli oli aivan tajuttoman kaunis. Keskellä suurkaupungin vilinää oli paikka minne ihmiset tulivat rauhoittumaan ja rukoilemaan. Aivan temppelin ulkopuolella oli pieni puisto (minne en olisi itse tajunnut mennä) mistä löytyi lampi ja lammen vieressä oli kaunis kahvila/ravintola. Istuttiin ulkona juomassa kahvejamme ja katselimme kuinka lapset leikkivät rantavedessä kieltokylteistä välittämättä. Illalla vielä lähdimme meksikolaiseen ravintolaan / baariin juhlimaan, sillä siellä oli ladies night. Toisin sanoen siis naiset saivat ilmaisia margaritoja, istuimme ulkona siemailemassa drinkkejämme ja syömässä tacoja, mitkä muuten oli aivan tajuttoman hyviä.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9-4wQhyojhQyXsgcah2oMQ9oX17zl81c_lAEyslWCLnqLNCkTxieMa_FJYxkMgsyA8GBqfuw28ZhZO21F3v8iKBHmIAhyphenhyphenjlqE8V5jy1L70xgv_TeRxTUz6z135jc3ogrG15Hvi7UK3Vg/s1600/11898846_10153572965142139_4702189189543595709_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9-4wQhyojhQyXsgcah2oMQ9oX17zl81c_lAEyslWCLnqLNCkTxieMa_FJYxkMgsyA8GBqfuw28ZhZO21F3v8iKBHmIAhyphenhyphenjlqE8V5jy1L70xgv_TeRxTUz6z135jc3ogrG15Hvi7UK3Vg/s400/11898846_10153572965142139_4702189189543595709_n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jing'an temppeli</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBRZ2KjESM04dt-nfgq3qTPOfuEFW-hi4ofUJUjUeKNgjHRaNS2zvOv3raxy5Gh08AyWXuOOftdbwc-P6YN46L5WWfvqPnC8nCN1qk6nKtPcSOawzF_2h-owjkZBAhk6vWyd5T1aNKAM8/s1600/11855842_10153572966167139_340974268122365221_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiBRZ2KjESM04dt-nfgq3qTPOfuEFW-hi4ofUJUjUeKNgjHRaNS2zvOv3raxy5Gh08AyWXuOOftdbwc-P6YN46L5WWfvqPnC8nCN1qk6nKtPcSOawzF_2h-owjkZBAhk6vWyd5T1aNKAM8/s400/11855842_10153572966167139_340974268122365221_n.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Puisto ja lampi ja taustalla ravintola</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Perjantaina halusimme päästä pois kiireisimmistä turistikohteista joten päätimme hypätä metron kyytiin ja ajaa vain jonkin linjan päähän ja katsoa mitä sieltä löytyy. Ensin kävimme kuitenkin syömässä lounasta, Sherina tiesi jonkun tosi hyvän ja edullisen ravintolan minne oli tarkoitus mennä. Kuulemma turistit eivät oikein sitä paikkaa tiedä mutta paikalliset rakastaa sitä. Saavuimme paikan päälle, niin ulkona odottikin jo melko pitkä jono. Hetken aikaa kun jonossa ihmettelimme, niin saimme kuulla että jos maksaa 50 jeniä (noin 7 euroa) niin pääsee jonon ohi suoraan pöytään. Niinpä ohitimme jonon ja menimme kysymään asiaa, niin yhtäkkiä hinta olikin noussut 150:neen (reilu 20 euroa) per naama. Ei suostuttu hintaa maksamaan ja paikka jonossa oli jo mennyt, niin päätettiin että tullaan joskus toiste uudelleen. Sen sijaan menimme food court -tyyliseen paikkaan syömään. Ideana oli, että saat rauhassa kiertää kaikki eri tiskit läpi ja kasata tarjottimelle ne ruoat mitä haluat syödä. Lopuksi kävelet kassan kautta pöytään istumaan (et siis päässyt pöytään jos et mennyt kassan kautta, koko paikka oli rajattu). Me kasattiin tarjottimille riisiä, kalaa, rapuja, kevätkääryleitä, keitto-dumplineja, kasviksia ja appelsiinimehua. Facebookissa nämä keitto-dumplinit oli herättänyt kysymyksiä, tarkoituksena siis on että pillillä juot keiton sisältä ja sitten syöt "kuoren". Nämä oli melko pieniä, kaduilla olen ihmisillä nähnyt vastaavia pään kokoisia dumplineja.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPItw6Yfjuf7rOG517CY_Nyq6S-ey6_9B0MGtVZPspg1xS1bYidniTfgrfZgsMoaCbaq7XAisVizDFnXwUBtr-NFcE1qkifzzEa6Ek88nDkDUj6u7jKOnvoFUX1HviNhwaw50RW1fCErE/s1600/11887965_10153572975692139_293460314632700934_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjPItw6Yfjuf7rOG517CY_Nyq6S-ey6_9B0MGtVZPspg1xS1bYidniTfgrfZgsMoaCbaq7XAisVizDFnXwUBtr-NFcE1qkifzzEa6Ek88nDkDUj6u7jKOnvoFUX1HviNhwaw50RW1fCErE/s400/11887965_10153572975692139_293460314632700934_n.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Meidän pieni lounas</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Ruuan jälkeen siis hypättiin metroon ja satunnaisesti valittiin pysäkki millä jäätiin pois. Ensimmäinen pysähdys oli melkoinen pettymys, lähimainkaan ei näkynyt muuta kuin leveitä autoteitä ja kerrostaloja, joten hypättiin takaisin metroon. Lähdimme toiseen suuntaan ja päädyimme aivan erilaiseen kohteeseen. Talot oli matalampia, kadun kapeampia ja yleinen ilmapiiri vähän kaoottisempi. Kiertelimme aseman lähistöllä ja näimme paikallisten ihmisten asumuksia. Hetken kävelyn jälkeen löydettiin Longhuan temppeli. Tähän temppeliin pääsi vain kävelemällä sisään, eikä meidän lisäksi siellä näkynyt yhtään ulkomaalaisia. Hetken aikaa pohdittiin, että kehtaako täällä nyt ottaa kuvia, mutta päädyttiin siihen tulokseen että jos kuvaamme vain rakennuksia eikä ihmisiä jotka rukoilevat niin se on ihan ok. Tämä temppeli oli vielä upeampi kuin Jing'anin temppeli. Täällä oli hiljaista, rukoilevia ihmisiä oli ainakin tuplasti ja rakennusten väritys oli paljon maanläheisempi. Molemmissa temppeleissä näkyi munkkeja, mutta tässä sitä oikein pysähtyi ja ymmärsi että tänne nämä paikalliset ihmiset tulevat rukoilemaan. Etenkin kun oli hetkeä aiemmin nähnyt, kuinka rönsyisessä kunnossa paikallisten talot ovat, niin temppelin kauneutta osasi arvostaa vielä enemmän. Sanoinkin siinä Sherinalle, kun hiljaa kävelimme pitkin temppelin pihamaata, etten ikinä ole nähnyt mitään tälläistä. Jotenkin sitä unohti kaiken maailman niiden muurien sisäpuolella ja vain se hetki oli siinä. Tuntui että aika olisi pysähtynyt ja millään muulla ei ollut mitään väliä. Vaikea selittää, pakko kokea.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn9g9flVU50JE5ZeQG1Dsf3fD7t9CDV_XUBaMXP0f3H2Ml1dcprwtZR3puX349ox-sXW06EjtmOQCsFxsvInMQCXMMImf63RDs2JvoKw7xnaj2bQ_j4P2tO0lF3OW6mhIvWdEUHfPk-Es/s1600/P8140376.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn9g9flVU50JE5ZeQG1Dsf3fD7t9CDV_XUBaMXP0f3H2Ml1dcprwtZR3puX349ox-sXW06EjtmOQCsFxsvInMQCXMMImf63RDs2JvoKw7xnaj2bQ_j4P2tO0lF3OW6mhIvWdEUHfPk-Es/s400/P8140376.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sisäänkäynti temppeliin</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifiqnZ-TRnQvZSsCQK5xT2tZczo-2sBwM6-RnIImWcdiHvevUy2SLZf3LAs9k0vu22fCcjMj3AMzglDZr3Vy60O7RK-7-XFzFTEFoSyj3OMJFEaZU-4LgxSySazcMDcctI4XpMUFVHXAI/s1600/11900015_10153572976507139_4519757621524393846_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifiqnZ-TRnQvZSsCQK5xT2tZczo-2sBwM6-RnIImWcdiHvevUy2SLZf3LAs9k0vu22fCcjMj3AMzglDZr3Vy60O7RK-7-XFzFTEFoSyj3OMJFEaZU-4LgxSySazcMDcctI4XpMUFVHXAI/s400/11900015_10153572976507139_4519757621524393846_n.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">näitä rakennuksia siellä oli kymmenittäin</td></tr>
</tbody></table>
<br />Tämä temppeli oli oikeasti yksi niistä asioista mitkä jää ikuisesti mieleen. Tiedättekö kun on jossain enemmän tai vähemmän kaukomailla reissussa ja joku yksi tietty maisema vaan uppoutuu mieleen. Tämä on ehdottomasti yksi niistä. Jokaisessa erillisessä rakennuksessa oli siis eri jumalia, kenelle voi mennä rukoilemaan. Kävellessämme kurkimme kaikki jumalat, ja ai että, yksi rakennus oli täynnä, siis aivan täynnä, samanlaisia pieniä patsaita. En enää muista, kuka jumala se oli, mutta niitä pieniä patsaita oli sadoittain. Ja kaikki patsaathan ovat siis kultaisia, niin se oikein hohkasi valoa ja kultaa.<br />
<br />
Eilen tajusin, että Kiinan reissu on jo puolivälissä. Hullua! Onhan tässä vielä reilu pari viikkoa aikaa, mutta tuntuu että vielä on niin paljon nähtävää että aika meinaa loppua kesken! Olen tässä ja tehnyt listaa että sitten kun seuraavan kerran lähden Aasiaan niin missä haluan reissata. Vaikea valita seuraavaa matkakohdetta kun tahtoo päästä kaikkialle :)Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-70900519076747244832015-08-10T14:47:00.001+01:002015-08-10T14:47:52.613+01:00Taifuunin tuuliaEnnen Shanghaihin tuloa minua varoiteltiin että elokuu on vuoden kuumin kuukausi, lämpötila tulee nousemaan yli neljänkymmenen. Yöksi laskee ehkä siihen kolmeenkymmeneen. Näinhän se olikin, elokuu alkoi kuumana ja hikisenä ja lämpömittari näytti +37. Illalla kun "viileni" ja oli vain sen 31 astetta, niin heti tuntui paremmalta ja raikkaammalta. Niinpä nämä yhtäkkiset sateet yllättivätkin. Yhtenä päivänä taivas veti harmaaksi eikä aurinkoa ole sen jälkeen näkynyt. Ikinä en ole eläessäni nähnyt pilvien liikkuvan näin nopeasti kuin ne täällä liikkuu. Sääennusteet lupaa sadetta ja ukkoskuuroja niin pitkälle kun säätä uskaltaa luvata. Mistä tämä nyt tuli?<br />
<br />
Äsken facebook sitten ystävällisesti uutisoi, kuinka viikonloppuna taifuuni on iskenyt Taiwaniin ja siitä siirtynyt itä-kiinaan. Kuulemma manner-kiinaan pysähtynyt, mutta sen seurauksesta lähistöllä tuulee. Ei ihmekään että aiemmin tänään parvekkeella sohvatyynyt lähtivät lentoon. Kun kävin tänään ulkona lounaalla niin ei sateenvarjo pysynyt kädessä kun tuuli iski vasten.<br />
<br />
Uutisten mukaan taifuuni on nyt pysähtynyt, mutta sateita se vielä tuo. Kuulemma kovimmat sateet sataan vuoteen Kiinassa. Ei minulla täällä siis mitään hätää ole, sen takia halusinkin tänne nyt kirjoittaa, että kaikki on hyvin. On sitä ennenkin pientä vesisadetta ja tuulenpuuskia kateltu :) <br />
<br />
Uutisointia aiheesta: <br />
<a href="http://edition.cnn.com/2015/08/08/asia/typhoon-soudelor/index.html"> http://edition.cnn.com/2015/08/08/asia/typhoon-soudelor/index.html</a> Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-40538242362577006362015-08-08T13:47:00.000+01:002015-08-08T13:47:58.679+01:00Päivä 10Olen ennenkin reissanut jonkin verran, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa näin idässä - ja näin kaukana itekseni. Monet sanoo minulle että oletpa rohkea ja oletpa reissanut paljon, mutta itse kun katsoo maailman karttaa niin tuntuu että eihän sitä ole vielä missään ollut. Nyt on alkanut Aasia polttelemaan aivan uudella tavalla, tahtoisin niin kovasti lähteä reissaamaan tällekin puolelle palloa. Anyways, tällä kertaa kohteena on vain Shanghai. Aika on mennyt tajuttoman nopeasti, olen ollut jo 10 päivää täällä ja enää 25 päivää niin olen takaisin Englannissa. Hullua!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA-s4aBr1Nue9aXu7ORtGNH2tzYpdgwuZoAq-VwVMoUzyBXbC_cadM2_-31NrMGcc-0Zsq_KRiJCw0OpdhEUPwnXEQNXH3lAXd2qizcXZ_ogjkeQHGLqWBqWmKAxh_90YTQypmSd1D2Z4/s1600/jonna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhA-s4aBr1Nue9aXu7ORtGNH2tzYpdgwuZoAq-VwVMoUzyBXbC_cadM2_-31NrMGcc-0Zsq_KRiJCw0OpdhEUPwnXEQNXH3lAXd2qizcXZ_ogjkeQHGLqWBqWmKAxh_90YTQypmSd1D2Z4/s320/jonna.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Olen aloittanut tämän Shanghain reissun nyt kiertelemällä suurimpia turistinähtävyyksiä. Oikeastaan ihan sama minne menee, niin tuntuu että on joutunut turistirysään kun jokapuolella on niin paljon porukkaa. Itseäni se ei nyt sen suuremmin liikuta, tuntee ainakin olevansa taas suuressa maailmassa. Niinkuin jo etukäteen kuulin useammalta eri taholta että täällä on tosi turvallista. Kertaakaan ei ole mikään pelottanut tai tullut turvaton olo. En kuitenkaan kanna koko omaisuuttani mukanani kun olen kaupungilla, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut jännittää että viekö joku sen kameran tai rahapussin laukusta/repusta. Olen täällä kantanut ahkerasti mukanani tuollaista pientä reppua minkä itseasiassa ostin Brasiliasta pari vuotta sitten. Itse kutsun sitä kaupunkirepuksi, koska se on oikeasti aika pieni, mutta sinne mahtuu kaikki mitä päivän ajaksi tarvitsee kaupungille mukaan.<br />
<br />
Minulla on täällä käytössäni polkupyörä ja "sähköpyörä". Olen aivan rakastunut tuohon "sähköpyörään" tai mopoon, joka on siis polkupyörän kokoinen mutta missä on moottori ja akku. Tosi kätevä, etenkin tuolla helteessä kuin viilettää niin satunnaisesti iskee tuuli mukavasti kasvoille, eikä ainakaan tule hiki polkiessa. Olen ottanut tavaksi ajaa sillä metropysäkille, jättää pyörän varjoon parkkiin ja jatkaa matkaa metrolla. Useimmiten kun tulen takaisin kotiin niin isken pyörän vaan laturiin kiinni, niin ei ainakaan seuraavalla kerralla lopu akku. Alkuun tuo liikenne jännitti aivan tosissaan. Vaikka muistan kuinka brasiliassa ihmiset ajoivat humalassa liikenneympyröitä väärään suuntaan ja kuinka keniassa ajettiin ojan kautta että päästään muista ohi, niin en silti ole ennen kokenut näin kaoottista liikennettä. Aivan sama minkä väriset liikennevalot palaa, kaikista suunnista ajaa autoja. Ja mopoja. Ja tulee kävelijöitä. Ja aivan sama ajatko suoraan vai käännytkö oikealle tai vasemmalle, se joka ehtii ensin niin menee ensin. Kyllä minulle sanottiin että ei ne länsimaisen päälle aja, mutta ei ne myöskään väistä. Että itse joko röyhkeästi "ajaa alle" tai tekee tilaa. Alkuun ajelin tosi varovasti, ennemmin kävelyteillä kuin autoteillä. Tosi äkkiä liikenteeseen kuitenkin tottui. Yritin aina jäädä himmailemaan jonkun toisen mopon perään ja mennä sen vanavedessä. Äkkiä sen kuitenkin oppi, että päätä täytyy kääntää jokaiseen ilmansuuntaan ennenkuin liikkuu, ja jos kukaan ei ole ajamassa päälle niin voi itse liikkua. Välillä vieläkin pysähdyn liikennevaloihin jos punaiset palaa vaikkei risteyksessä olisi ketään muita. Välillä kuitenkin vaan vilkaiset että aijaa, punaiset palaa mutta kukaan ei ole tulossa tästä, ja painan itse kaasua. Pidemmät etäisyydet ei kuitenkaan kiinnosta, tuo pari kilometriä metropysäkille on aivan sopiva etäisyys minulle.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXcIrn-MQNZ5v6074wStT98yz2H13uSdsmhyphenhyphenRkG_-XrIQisrSS7lOwHLcuiumtB47bVD7sfv0WgnJkjacxfrjp0OAz506jOLiDv9GeFLaj1QEuZSpNG3ZaYXS3sIr20txQme55Tu4ldiY/s1600/jonna2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXcIrn-MQNZ5v6074wStT98yz2H13uSdsmhyphenhyphenRkG_-XrIQisrSS7lOwHLcuiumtB47bVD7sfv0WgnJkjacxfrjp0OAz506jOLiDv9GeFLaj1QEuZSpNG3ZaYXS3sIr20txQme55Tu4ldiY/s320/jonna2.jpg" width="320" /> </a></td><td style="text-align: center;"> </td><td style="text-align: center;"> </td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mun menopeli</td></tr>
</tbody></table>
Minulta on myös kyselty että eikö sinulla tule siellä yksinäistä. Ei tule. Olen tässä viimeisen vuoden aikana oppinut olemaan itekseni, ja se on ehkä maailman paras asia osata. Viime kesänä lähdin yksin espanjaan reissaamaan, kun ei kukaan kaveri päässyt lähtemään mukaan. Kertaakaan en edes miettinyt että onko vähän junttia lähteä yksin. Sama nytkin, kertaakaan en ajatellut että yksin lähteminen olisi vaikeaa, ennenkuin ihmiset kävivät sitä kyseenalaistamaan. Englannissa kun sen 9kk olin arkisin seuranani pieni vauva, niin sitä oppi jotenkin vain olemaan. Että osaa olla vaikka ei elämä olisi jatkuvasti niin sosiaalista. Ja oman pään sisällä ei ole niin vaikeaa olla kuin vaan totuttelee oman itsensä seuraan. Olen tässä ensimmäisen viikon aikana (viimeinkin) ehtinyt lukea ensimmäisen game of thrones -kirjan loppuun, kirjoittamaan blogiin (!!) ja tekemään just sitä mitä huvittaa. Kun olen ulkona niin paikalliset tulee kyllä juttelemaan. Sanaakaan en ymmärrä, mutta kyllä ne yrittävät saada keskustelua aikaiseksi. Itse käytän niitä paria sanaa mitä osaan kiinaksi sanoa. Toisaalta tuossa eräänä päivänä sanoin moimoi ihmiselle vaikka piti sanoa kiitos. Seuraavana päivänä olin kaupassa maksamassa ostoksiani ja ajattelin, että älä nyt tällä kertaa mokaa. Sano kiitos tai moimoi, mutta älä vaaan tervehdi. Kuinkas kävikään, kun sain kauppakassini niin hymyilin, sanoin nii hao ja poistuin kaupasta. Ovella sitten pyörittelin päätäni ettei hyvin mennyt tälläkään kertaa.<br />
<br />
Jos jokin on vaikeaa ollut niin aikaero on ottanut koville. Ei siis tähän aikaan tottuminen, ihan siinä ensimmäisenä päivänä pääsi tähän aikaan kiinni. Mutta jos haluat viestitellä suomeen/englantiin niin aina saa miettiä aikaeroa. Vaikka olen tosiaan jenkeissä ja brasiliassa ollut, minne aikaero oli yhtä suuri, niin silloin se oli kuitenkin toiseen suuntaan. Nyt itse ehtii tehdä vaikka mitä (aamu)päivän aikana ennenkuin suomessa ja englannissa edes herätään. Ja itse sitten menee nukkumaan ennenkuin muilla tulee edes ilta. Se välillä rassaa, ettei ihmisten kanssa ikinä oikein löydä aikaa jutella. Ja tietysti se, ettei skype toimi. Eikä whatsapp. Tai netflix, instagram, twitter tai mikään muukaan sosiaalinen media. Tekee oikeasti hyvää ettei jatkuvasti pääse puhelimella nettiin (itse en siis pääse puhelimella yhtään mihinkään) ja oikeasti olen täysin onnellinen että facebook toimii ja sen kautta pääsee laittamaan viestejä, mutta kyllä se välillä ottaa päähän kun yhteistä aikaa ei löydy oikein kenenkään kanssa ja minkään muun kuin facebookin kautta ei saa otettua yhteyttä. Mutta niinkuin sanoin, samaan aikaan tekee tosi hyvää. Voin helposti olla koko päivän ulkona, puhelimesta katson vain kelloa eikä edes tunnu siltä että pitäisi päästä nettiin. Illalla kun kotiutuu niin on ihan kiva käyttää läppäriä.<br />
<br />
Mulla on ollut aivan huiput kymmenen päivää täällä. Joka päivä oppii tai huomaa jotain uutta, ja illalla kun käy nukkumaan niin on ollut tosi onnellinen siitä päivästä. Ja täällähän tuo lämpö käy kyllä voimille, joka ilta kun olen pistänyt pääni tyynyyn niin olen samantien nukahtanut. Usein tulisi räplättyä puhelinta tai luettua kirjaa helposti useamman tunnin ajan ennenkuin nukahtaa, mutta täällä hyvä että ehtii saada hyvän asennon niin on jo unessa.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghKXmkqrFhRMmAz1MsPJ4hvhN0qfOVtW6p3jDv7_1Y9MbpidV94gihatF6EUY_TBowUBK3Km0Nf3aUyuw1W0gZXvtqFVogODL3-1R7vivbBbCuqNEn8wRq1DDw_ITy9A22JTjeeP4Ey2o/s1600/jonnna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghKXmkqrFhRMmAz1MsPJ4hvhN0qfOVtW6p3jDv7_1Y9MbpidV94gihatF6EUY_TBowUBK3Km0Nf3aUyuw1W0gZXvtqFVogODL3-1R7vivbBbCuqNEn8wRq1DDw_ITy9A22JTjeeP4Ey2o/s320/jonnna.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yks mun tän päivän lempparikuvista</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Se on jännä miten aina kun on reissussa niin alkaa suunnittelemaan seuraavia reissuja. Matkakuume vaan kasvaa kun matkustaa. Hetken aikaa kun jaksaisi joitain töitä tehdä että saisi rahaa kasaan niin kyllä varmasti lähden taas kaukomaille. Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-81343841525367160402015-08-05T11:59:00.000+01:002015-08-05T11:59:06.352+01:00Lontoo-Helsinki-Lontoo-Helsinki-ShanghaiTerkkuja Kiinan kuumuudesta!<br />
<br />
Tosiaan tuossa ennen juhannusta saavuin Suomeen ja kolme viikkoa ehdin siellä pyöriä. Tuli aika hyvin nähtyä ihmisiä ja reissattua sinne sun tänne, jäi tosi hyvä fiilis Suomen keikasta. Kuvia on puhelin täynnä, tahtoisin niitä tänne päivitellä mutta pienten teknisten ongelmien vuoksi en tällä hetkellä saa puhelimesta kuvia ulos. Anyways Suomi oli ihan tosi jees! Kuitenkin siinä kohtaa kun hyppäsin takaisin Lontoon koneeseen niin sai hetken itteään tsempata. Etenkin nyt kun seuraava Suomen loma ei ole vielä tiedossa niin tuntui jotenkin tosi pahalta lähteä, kun ei tiedä koska taas näkee kaikkia. Tahtoisin kovasti tulla talvella kahteen kertaan käymään Suomessa, joulukuun alkupuolella ja sitten esim helmikuussa, mutta kun rahaa ei tällä hetkellä ole niin en ole päässyt lentoja varaamaan. Kuitenkin tarkoituksena olis tulla kahteen kertaan käymään.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTEPO-airDJBPTicLuSJIFE7nCpXURAHr1PLOTEjC76WMUHoyQdhTgfY4brXZAZgtLwNLJvMGpRBCdMsmhmoQpiTMN-0mJzDm8WZGBZFCyOnbySl0Y9q0OdW652fT9aHxWrXIJOo7N6fg/s1600/jonna2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="226" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTEPO-airDJBPTicLuSJIFE7nCpXURAHr1PLOTEjC76WMUHoyQdhTgfY4brXZAZgtLwNLJvMGpRBCdMsmhmoQpiTMN-0mJzDm8WZGBZFCyOnbySl0Y9q0OdW652fT9aHxWrXIJOo7N6fg/s320/jonna2.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomessa tietty oli pikkuveljen rippijuhlat <3</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
Heinäkuun alkupuolella lähdin sitten takaisin Englantiin. Muutin uuteen kämppään (mikä muuten stressas mua tosi paljon ennen Suomeen tuloa, koska silloinhan pakkasin koko omaisuuteni kasaan). Nyt kuitenkin kun saavuin takasin Englantiin niin koko omaisuus odotti kauniisti matkalaukussa (ja repussa ja kahdessa muussa kassissa), siirsin ne vain uuteen osoitteeseen ja uudet seikkailut pääsi alkamaan. Nykyään asun siis ihan Lontoossa, en tietenkään keskustassa vaan sellaisen puolen tunnin junamatkan päässä. Alue kuitenkin kuuluu Lontooseen niin julkisilla on tosi helppo liikkua, junia kulkee vartin välein ja busseja 8 minuutin välein. En enää jaksa edes tarkistaa aikatauluja, kävelen vaan juna-asemalla tai bussipysäkille eikä kauaa tarvitse odotella. Tykkään mun uudesta kämpästä (ja kämppiksestä) aivan suunnattomasti. Sisustettiin yhdessä mun makkaria, käytiin ikeassa kahteen kertaan, ostettiin meille oikein huonekasveja useampi kappale ja asetuin aloilleni. Kun mun huone oli valmis, niin kämppis vaan totes että pitäisköhän tää huone maalata. Ei muuta kun maalikaupoille, kaikki uudet hyllyt pois seiniltä, huone tyhjäksi ja maalaushommiin. Olin siis luvannut maalata tämän itekseni, mutta yllättäen maalausapua ilmestyikin paikalle ja kolmistaan maalailtiin mun huone. Ennen se oli semmonen marjapuuron värinen, nyt väriltään white apple (eli valkonen missä on vihreä vivahdus). Pari yötä nukuin sohvalla että saatiin maalausurakka valmiiksi ja sitten ei muuta kun huonekalujen kantoon. Ite siellä sitten kannoin sängyt ja hyllyt paikoilleen, kun en jaksanut odottaa että kämppis tulee auttamaan. Noh, nyt on kuitenkin uusi kämppä kunnossa!<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIJoOvcYRdKmw_AUxbNsGzku6w95Ny_eKYGc0nEuMyZlntE3lHcWdsKKAjQfWUJzb6rwZ9i_p0OXayT2uJuBU3egvquXDvn3o4a91iybidxNWekPjFEytH-0Jypf7ZT1LWPjYFAPqzZ0o/s1600/jonna.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIJoOvcYRdKmw_AUxbNsGzku6w95Ny_eKYGc0nEuMyZlntE3lHcWdsKKAjQfWUJzb6rwZ9i_p0OXayT2uJuBU3egvquXDvn3o4a91iybidxNWekPjFEytH-0Jypf7ZT1LWPjYFAPqzZ0o/s320/jonna.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ikeareissu nro 1</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Kun sain remontit kuntoon niin tajusinkin että pari päivää enää niin olisi Kiinaan lähtö! Viisumin hankkiminen oli yhtä hampaiden kiristystä, kun minulle sanottiin että ihan 50-50 mahdollisuudet että saanko viisumin. Viikko pari siinä meni vähän jännittäessä kun ei yhtään tiennyt pääseekö reissuun vai ei. Onneksi kuitenkin viisumi tuli ja reissuun pääsi. Viisumijuttujen lisäksi en ehtinyt juuri ollenkaan miettimään tätä reissua. Tietty alkuun kun tästä oli puhetta niin tuli mietittyä ja googlailtua ja kuultua muiden reissukuulumisia. Sitten kuitenkin oma elämä ja kiireet iski päälle niin asia vain jäi. Vielä samana päivänä kun Lontoosta lähdin Shanghaita kohti oli sellainen tunne että enhän minä ole mihinkään menossa, ihan vaan koska sitä ei ollut ehtinyt miettiä tarpeeksi.<br />
<br />
Lensin sitten Lontoosta Helsinkiin, Helsingissä oli sellainen 17 tunnin vaihto (onneksi oli maailman paras seura ja majapaikka Kalliossa <3) ja sieltä sitten matka jatkui kohti Shanghaita. Lento Helsingistä kesti sen 9 tuntia ja lensi yön yli, mutta enpä minä saanut siinä koneessa nukuttua kuin puoli tuntia. Laskeuduin Shanghain Pudongin lentokentälle ja kaikki lentokenttätarkastukset meni paremmin ja nopeammin kun ajattelin. Laukkua sai hetken venailla ja sitten pääsinkin kentän viileydestä Shanghain kuumuuteen. Sanna tuli minut kentältä hakemaan ja kaoottisen liikenteen seassa ajeltiin tähän "kotiin". Ensimmäiset pari päivää tuli oltua Sannan ja Pekan seurassa, kunnes maanantaiaamuna he suuntasivat kohti Suomea ja jättivät minut tänne oman onneni nojaan. (Kyllähän minulle sellainen opastus annettiin että eipä tässä mitään hätää minkään suhteen ole :) ).<br />
<br />
Teknologia vähän kiukuttelee, tällä hetkellä en pääse skypeen enkä whatsappiin, että jos haluaa ottaa yhteyttä niin facebook-viestit tulee kyllä perille. Kuvia on jo ensimmäisen viikon (!!) aikana otettu hurjasti, jonkun verran olen jo facebookkiin niitä päivitellyt. Puhelin ei siis suostu siirtämään tietokoneelle kuvia, niin ne jää nyt sinne odottamaan että viimeistään sitten kun täältä kotiudun niin päivittelen niitä.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHSJy0fu-F3A8p1sTcigLHx1V8BEVWAhtgkBjl82RoGpozMBBB-5gC7zOYbyaL578vDKQbGq8xNdqz_BJiOMRus-v2t-LJjGhMk4sZCxRJg3pwV26dJ7OIjxToW8xNvzE9MrHPkQEhNi8/s1600/jonna4.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHSJy0fu-F3A8p1sTcigLHx1V8BEVWAhtgkBjl82RoGpozMBBB-5gC7zOYbyaL578vDKQbGq8xNdqz_BJiOMRus-v2t-LJjGhMk4sZCxRJg3pwV26dJ7OIjxToW8xNvzE9MrHPkQEhNi8/s320/jonna4.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ehkä mun lempparikuva tähän mennessä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Tähän loppuun vielä voisin laittaa tämmöisen linkin mihin törmäsin eilen. 24 things only people who live far from their parents understand: <a href="http://www.buzzfeed.com/alexalvarez/miss-you?bffb&utm_term=4ldqpgp#.gmAAEelV1">http://www.buzzfeed.com/alexalvarez/miss-you?bffb&utm_term=4ldqpgp#.gmAAEelV1</a><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: left;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: left;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: left;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: left;"> </td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr>
</tbody></table>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-72217458160644553532015-06-10T17:02:00.000+01:002015-06-10T17:02:47.241+01:00Walesoon tehny viime aikoina paljon kaikkea kivaa. Pari viikkoa sitten oli häät minne itsekin pääsin koko päiväksi ihmettelemään. En muista oonko maininnu aiemmin, mutta tykkään käydä häissä etenkin näin ulkomailla (voinko sanoa ulkomailla jos asun tässä ulkomaassa?). Kiva päästä näkemään miten muualla tälläiset juhlat hoidetaan, ja pakko myöntää - oli melko huiput juhlat. Kirkko-osuus oli perus kirkko-osuus, aika samoja kaavoja noudattava kuin suomessakin. Sieltä siirryttiin juhlapaikalle missä päästiin alkumaljoille ja virallisten hääkuvien ottoon. Tykkäsin siitä, että kun vieraat siinä samalla hengailee niin hääkuvat otetaan itse juhlapaikalla, näin muut voivat olla omia kuvia napsimassa tai muuten vaan tutustumassa uusiin ihmisiin. Tuntuu että suomessa usein se kuvien otto hoidetaan muiden silmiltä salassa, kuvaamossa tai päivän aluksi. muuten oli tosi samanlainen meininki kun suomalaisissa häissä. Kävin näitten kemujen jälkeen miettimään eroja suomalaisten ja englantilaisten häiden välillä, ja ekana mieleen tuli alkoholin käyttö. Nää on vähän kärjistettyjä kommentteja, mutta saattepahan jonkinnäkösen kuvan. Suomessa kannetaan virosta alkoholia ja satunnaisesti sitä tarjoillaan pakettiautosta. Englannissa hääpaikalla on lähestulkoon aina baari. Joskus baarin taakse on ns pistetty rahaa, esim pari tonnia, että ihmiset saa ilmaisia juomia. Kun nämä rahat loppuu, alkaa ihmiset joko maksamaan omia juomiaan tai esim sulhasen isä käy kuiskaamassa baarimikoille että antakaa niitten ilmaisten juomien virrata, lähettäkää lasku mulle. Pointti lähinnä se, että englantilaisissa häissä tunnutaan käytettävän alkoholia melko reilusti. Kuitenkin häät oli tosi kauniit, tykkäsin kovasti! (Mullahan oli siis häihin uus mekko ja korkkarit ja kaikki, selvisin niillä hienosti. Viikko häiden jälke pistin samat korkkarit jalkaan, kävelin noin 5 minuuttia ja kompastuin omiin jalkoihini ja katkes yks varpaankynsi sillai poikittain, roikkuu aika ikävästi mutta en oo raaskinu repiä irti. Anyways. Korkkarit on pahasta. Teki ikävää.)<br />
<div>
<br /></div>
<div>
Vietettiin tossa myös mun vikaa viikonloppu naten perheen kanssa, lähettiin lauantaipäiväksi Margateen, tästä sellanen tunti tuonne itään, rantakaupunkiin. Sattui vielä tosi hyvät kelit, syötiin rannalla fish n chipsejä, juostiin pienen lapsen kokosia lokkeja pakoon ja ihan vaan oltiin. Nate pääs ekaa kertaa mereen. Siellä se rantavesissä heitteli hiekkaa ja loiskutti vettä niin pitkään että lapsiparka ihan tärisi kylmyydestä. Kun me se sieltä nostettiin ja hauskuus loppui niin nate päätti järjestää sellasen vartin itkupotkuraivokohtauksen koska ois vaan halunnu jatkaa leikkimistä. Onnistuin löytämään pari nättiä simpukkaa mitkä kannoin kotiin, muuten mukaan ei tarttunu kuin pieni rusketus :) oli aivan huippu päivä!</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Ja no, nyt pääsen tähän aiheeseen mistä halusin kertoa. Että miten ihmeessä päädyin viime viikonlopuksi Walesiin. Tässä jo varoituksen sana, en osaa kertoa lyhyitä tarinoita vaan lisään aina kaikki pienetkin yksityiskohdat. Joten, kelataanpa aikaa puoli vuotta taaksepäin.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Yhtenä joulukuisena sunnuntaina vietettiin kaveriporukalla krapulapäivää tässä meillä. Puhuttiin siitä että mitä kaikkea minä haluan tehdä nyt kun asun ihan lontoon laitamilla. Totesin, että enpä oli ikinä käynyt millään kunnon keikoilla, olis tosi kiva päästä lontooseen jollekin isommalle keikalle. Etenkin kun suomeen niin harvoin tulee mitään isoja nimiä ja täällä ne heittää keikkaa vähän väliä. Siinä sitten katottiin mitä kaikkia keikkoja lontoossa on, käytiin läpi ed sheeranit, taylor swiftit sun muut kunnes päädyttiin one directioniin. Joo, en ole mikään fani, mutta hei, poikabändi, miks ei? kaikki keikat oli joko loppuunmyytyjä tai tajuttoman kalliita. Asia jäi sikseen, kunnes seuraavan kerran avasin puhelimen netin ja se sivusto oli jäänyt auki ja siinä komeili isolla että ylimääräinen keikkapäivä lisätty, one direction cardiffissa. Olin siinä vaiheessa jo iskenyt silmäni yhteen jätkään, joten laitoin sille viestiä, että tää on aika random, mutta lähetkö kesäkuussa mun kanssa one directionin keikalle walesiin. Käytin myös pariin otteeseen sanaa pliis ja koska kyseinen kaveri kovasti yritti tehdä vaikutuksen minuun niin suostui. No, ilmeisesti olin vaikuttunut, kun nyt puoli vuotta myöhemmin lähettiin viikonlopuksi walesiin. Voi sitä kuittailun ja kommenttien määrää, mitä viimeisen puolen vuoden aikana on kuulunut lähestulkoon kaikilta. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
No, viime perjantaina pakattiin auto ja lähettiin walesiin. Mielenkiintoista sinänsä, jos haluat mennä walesiin, pitää maksa tullimaksu mutta sieltä saa poistua ilmaiseksi. Meillä oli hotelli newportissa, sellanen vartin junamatkan päässä cardiffista. Tosiaan varattiin hotelli kaks viikkoa ennen reissua niin oli kaikki paikat pikkasen täynnä. Saavuttiin perjantaina newportiin, heitettiin kamat hotelliin ja suunnattiin cardiffiin. Cardiff on ihan tosi nätti ja siisti kaupunki, jos yhtään kiinnostaa niin suosittelen kyllä. Nyt se oli tietysti peittynyt teinityttöihin ja 1D krääsään. Keikkaa oli lämppäämässä mcbusted, mikä oli muuten tosi kova, kannattaa kuunnella! Kaikkien yllätykseksi paikka ei ollutkaan täynnä teinejä ja lapsia, vaan suurin osa yleisöstä oli parikymppisiä aikusia. Jätkäporukoita ketkä oli tullu keikalle keskenään. Siinä mcbustedin loppuvaiheilla siirryttiin kaljajonoon, missä seistiinkin seuraava tunti. Stadionilla oli neljä baaria, mistä puolet oli pistetty ns lasten käyttöön, alkoholittomiksi koska keikan odotettiin olevan menestys lasten keskuudessa. Siellä työntekijätkin pohti että miten tässä nyt näin kävi, kukaan ei jonota alkoholittomille baareille samalla kuin alkoholia sai jonottaa tunnit. No, saatiin ne kaljat ja siiderit ja sitten se keikka alkoikin. Pakko myöntää että olihan se aivan upea. Pari ekaa biisiä seisoin silmät pyöreenä suu auki tuijottaen lavaa ennenkuin sain mitään sanottua. Oli vähän epätodellinen fiilis. Lauantaina nukuttiin pitkään ja lähdettiin viettämään päivää cardiffiin. Käveltiin pitkin kaupunkia, syötiin, juotiin ja nautittiin auringonpaisteesta. Suunnattiin takasin hotellille melko ajoissa kun haluttiin välttää 1D-liikenne. Perjantaina siis sen keikan jälkeen suunnattiin juna-asemalle, missä meitä vastassa oli aidat, portit ja järjestyksenvalvojat. Meiät pistettiin jonoihin sen mukaan minne oltiin menossa ja siinä sitten seistiin. Asemalle ei päässyt sisään ennenkuin se oma juna oli laiturilla vastassa. Lapsille jaettiin foliopeittoja ja kaikki puhu keikasta. Oli siinä pikkasen fiilistä. Siinä odotellessa stadionin katolta lähti helikopteri jonka jälkeen ammuttiin hetken aikaa ilotulituksia. Vieressä seisovan tytön kanssa spekuloitiin että kuka lähti ja minne. Sunnuntaina pistettiin kamat autoon ja suunnattiin takasin englantiin. Oli ihan tosi kiva viikonloppu, kiva välillä päästä jonneki ihan muualle pariks päiväks. Nyt tuntuu siltä kun olis ollu jollain ihan oikealla lomalla.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM6ttmIMmvolyte_ZvW0BkgGiviD55-cHYL6O4a4ubMHjjMiX61Rqh-Z0B6g5Vn6CCfcQ2zLvDYU65Y-zrcgNfIi2TQurgSHXvSG0GRG50s_RpT-StAhJqTXtEEeo-d18Sh83Ro2WPv6Y/s1600/11421592_10153401492512139_986535002_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM6ttmIMmvolyte_ZvW0BkgGiviD55-cHYL6O4a4ubMHjjMiX61Rqh-Z0B6g5Vn6CCfcQ2zLvDYU65Y-zrcgNfIi2TQurgSHXvSG0GRG50s_RpT-StAhJqTXtEEeo-d18Sh83Ro2WPv6Y/s320/11421592_10153401492512139_986535002_n.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWXhlHZiYQEmLnXID5ljWAO1Mu_w5lNkgkNgXLKU0OkcWueACRc_yR7T2SsKuT38ap6iEfcrmq-DWQJ_Xn2bfw_7UhVxjkvFbFIfhlnc64xE4xrrosAI987ZFqVym5uRzXRyO_uOT_oT8/s1600/1615032_10153407199992139_1690989322_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWXhlHZiYQEmLnXID5ljWAO1Mu_w5lNkgkNgXLKU0OkcWueACRc_yR7T2SsKuT38ap6iEfcrmq-DWQJ_Xn2bfw_7UhVxjkvFbFIfhlnc64xE4xrrosAI987ZFqVym5uRzXRyO_uOT_oT8/s320/1615032_10153407199992139_1690989322_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm4_yhiCr1sCx_0d17_byo85FMEFNfghSr0ILi9RkGN6SlhL2yufk034mjaqjYPhtgscBkl6Cz9psi6-HhGeAjo3DDFteb9T4GmIoW_wlSbQSUkmZys4UPOaA6i8Ynb0PnZBNbqb1825Y/s1600/11310923_10153407200262139_2091667027_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm4_yhiCr1sCx_0d17_byo85FMEFNfghSr0ILi9RkGN6SlhL2yufk034mjaqjYPhtgscBkl6Cz9psi6-HhGeAjo3DDFteb9T4GmIoW_wlSbQSUkmZys4UPOaA6i8Ynb0PnZBNbqb1825Y/s320/11310923_10153407200262139_2091667027_n.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_0Ov92B14gkUCLn_cR9_YbMA01fiLG_k16SYJSvzXPN9t-6ZQ9JOYnW3c_No9EEDTeZXQOsKWPtXgw44KRIGDZB10jCe2yv0wyahJqTJ-VdKolIwMEB2vucyUIhlnhDxxD3Kwlz1nlzo/s1600/11335685_10153401492517139_1064290790_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_0Ov92B14gkUCLn_cR9_YbMA01fiLG_k16SYJSvzXPN9t-6ZQ9JOYnW3c_No9EEDTeZXQOsKWPtXgw44KRIGDZB10jCe2yv0wyahJqTJ-VdKolIwMEB2vucyUIhlnhDxxD3Kwlz1nlzo/s320/11335685_10153401492517139_1064290790_n.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Ei yhtaan paskempia kuvia kun ottaa huomioon etta naa on otettu tuolla mun vanhalla samsungilla)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br /></div>
<div>
Tän viimeisen viikonlopun ennen suomeen tuloa olen lupautunut olemaan lapsenvahtina. Naten äiti ja isä lähtee toiselle puolelle englantia häihin niin minä jään pitämään seiniä pystyssä. Tuskin siis tulossa mitään jänniä tarinoita tältä viikonlopulta.</div>
<div>
<br />
<br />
<br /></div>
<div>
Ps. Sen nimi on mark ja se on aika kiva. Se on tulossa kesällä suomeen näytille. Oon oppinu että jos sanon pliispliispliis tarpeeks monta kertaa niin saan mitä haluan.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-82083117044491624472015-05-19T18:32:00.000+01:002015-05-19T18:42:52.516+01:00S niinkuin ShanghaiPari päivää sitten havahduin taas ajankuluun, kun tajusin että tasan kuukausi niin olen taas suomessa. En pysty selittämään, kuinka paljon kaipaan saunaa, karjalanpiirakoita, metsää, järvessä uimista, sitä ettei jatkuvasti tarvitse olla vääntämässä small talkia, tähtitaivaan tuijottamista ja jopa nakkikeittoa. Pari hassua viikkoa enää niin olen taas siellä! Samaan aikaan surettaa aivan tajuttomasti. En oo ikinä tykänny siitä kun asiat loppuu, ja nyt kun on tässä oppinut olemaan niin tuntuu tosi oudolta lähteä. Älkää käsittäkö väärin, todellakin odotan kuin kuuta nousevaa ettei mun arkipäivä koostu enään vaippojen vaihdosta, mutta samaan aikaan se on tosi haikeeta. No, onneksi olen treenannut tuota lentokoneessa vollottamista sen verran että saan itteni kasattua siihen mennessä kun helsinki-vantaalle laskeudun!<br />
<br />
Tosiaan suomessa lomailen sen kolmisen viikkoa, minkä jälkeen pyyhkäisen takaisin englantiin. Muutama viikko tulee englanninmaalla oleiltua kun pistän taas passin ja hammasharjan reppuun ja hyppään lentokoneeseen. Lähden viideksi viikoksi ihmettelemään Shanghain vilinää. Tämä koko reissu tuli itsellenikin vähän puun takaa, ja sen takia olenkin siitä niin innoissani. Etenkin tuollaisia kaukomaan reissuja tulee helposti suunniteltua pidempään, mutta tämä tuli itsellekin tietoon vasta pari viikkoa sitten. Shanghaissa minua odottaa pieni Chili-koira, kenen luokse menen majailemaan.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><img height="300" src="webkit-fake-url://76401d3f-ef8a-483f-88ab-10348cf6e9d5/imagejpeg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;" width="400" /></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Chili<br />
<br /></td></tr>
</tbody></table>
Chilin äiti ja isi lähtee itse Suomeen lomailemaan, ja minä jään pitämään koiralle seuraa ja talon seiniä pystyssä. Jään siis Shanghain vilinään itsekseni, ajattelin pakata mukaan muutaman kirjan, aurinkorasvaa ja lenkkarit, ja olla ihan lomalla. Tiedän, monen korvaan saattaa kuulostaa hassulta, että lennän toiselle puolelle maailmaa koiravahdiksi, mutta minun mielestäni tämä on aivan täydellistä. Kun tuo oikea elämä, asunnon löytäminen ja töiden etsiminen vähän ahdistaa, niin tälläinen viiden viikon irtiotto tuntuu taivaalliselta. Välillä tuntuu, että kaikki omanikäiset kaverit tekee ns järkeviä ratkaisuja elämässään, ovat töissä ja asuvat kivoissa kämpissä ja miettii parisuhdelomia ja vauvoja. Itse lähden viideksi viikoksi toiselle puolelle palloa ihan vaan kun en tiedä mitä muutakaan tekisin. Tosian koko elokuu menee siellä, ja syyskuun alkupuolella lennän takaisin Englantiin. Sitten yritän hetkellisesti elää oikeaa elämää, tehdä töitä ja asua itsekseni. Saa nähdä minkä aikaa sitä jaksaa kunnes taas lähtee seuraavaan reissuun. Ja ei, en tiedä milloin olen tulossa takaisin suomeen. Sitten kun siltä tuntuu. Katsotaan nyt mihin elämä heittelee.<br />
<br />
<br />
<div>
Lennot varasin Shanghaihin tuossa pari päivää sitten. Perjantaina olen menossa suomen suurlähetystöön selvittelemään passiasioita, ja kun uusi passi on kourassa niin haen kiinaan viisumia. Vähän on perhosia mahanpohjalla. Vaikka on tullut jonkunverran reissattua, niin en ole ikinä ollut tuolla idässä päin. Aasia tulee olemaa aivan uusi kokemus, ja etenkin noinkin suuri kaupunki. Mikäli googleen on uskominen niin Shaghaissa asuu se 14 miljoonaa ihmistä, aikaero tänne englantiin on 7 tuntia (suomeen siis 5) ja siihen se minun käytännön tietämys loppuukin. Jännää!<br />
<br /></div>
<div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvfA1TYQYC-OGbDNaYX-cbnM72C3eQzsKttFfuKFrrRS77sizfr38R5BZsv5dPafSVweIolzbyMQPhpanZ5b0NZJKyRNvhe2tTpDJ1hZlaQEfJM_r2g3RdyKmgqjCZKOxYLQVcPRCqEMY/s1600/shanghai.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgvfA1TYQYC-OGbDNaYX-cbnM72C3eQzsKttFfuKFrrRS77sizfr38R5BZsv5dPafSVweIolzbyMQPhpanZ5b0NZJKyRNvhe2tTpDJ1hZlaQEfJM_r2g3RdyKmgqjCZKOxYLQVcPRCqEMY/s400/shanghai.jpg" width="400" /></a></div>
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-66237366113009640932015-05-11T12:47:00.000+01:002015-05-11T12:47:38.698+01:00Keltainen toukokuuHei vaan! Pitkästä aikaa!<br />
<br />
On taas kiireitä pidellyt, viime aikoina on sattunut ja tapahtunut paljon. Viime viikko oli yhtä hulabaloota, melkeinpä joka päivällä sattui jonkun synttärit, ja koko viikko meni vähän juhliessa. Mm. meiän pikku-natelle tuli ensimmäinen vuosi täyteen ja juhlat oli lauantaina. Edellisenä viikonloppuna käytettiin isolla porukalla kaksi päivää naten mummolan takapihan kunnostamiseen. Takapiha oli toiminut lähinnä kaatopaikkana, me roudattiin kaikki roju pois, kitkettiin rikkaruohot, pistettiin uusia kukkia kasvamaan ynnä muuta. Kahden päivän uurastuksen jälkeen piha näyttikin jo paremmalta, ja vietimme siellä naten juhlia. Paikalle oli kutsuttu sukulaiset ja kaverit, pihalla oli grilli tulilla koko päivän ja ruoka ei tosiaan loppunut kesken. Oli tosi kiva viettää päivä tuttujen kanssa ihan vaan hengaillen! Siinä sivussa nate sai synttärilahjansa (minulta pieni sisätiloihin sopiva pallomeri, mikä oli tosiaan naten lemppari), syötiin kakkua ja laulettiin ja leikittiin. Oli hyvät ekat synttärit! Jotenkin unohtui ottaa juhlista kuvia, harmi sinänsä..<br />
<br />
Viikot naten kanssa alkaa käymään vähiin, ja nyt kun nate on jo isompi ja meillä on aika hyvä päivärytmi, niin tuntuu että viikot menee vielä nopeampaan! Nyt kun kelit alkaa olla kohillaan, tänäänkin +24 lämmitä, niin tulee melko helposti vietettyä kaikki päivät ulkona. Eilen illasta katselinkin että on jo alkanut väriä tarttumaan ihoon, en nyt sanoisi että olen ruskettunut mutta kyllä se aurinko alkaa jo iholla näkyä!<br />
<br />
Olen viime aikoina tutustunut paikallisiin aupaireihin. En nyt koe että tämä on minulle mitenkään maata mullistava asia, mutta ihan kiva nähdä muita ihmisiä ketkä on ns samassa elämäntilanteessa kuin minä. Tossa ihan mun nurkilla, vähän hienommalla asuinalueella on ainakin 4 aupairia, keiden kanssa ollaan pari kertaa treffattu. Ihan mukavia tyttöjä, mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin en ole niistä tekemässä minun uusia parhaita kavereita. Niillä tuntuu olevan tosi tiivis aupair-fiilis, he eivät oikein tunne paikallisia ihmisiä ja viettävät aikaa aina tällä samalla ryhmällä. Itsellä on niin paljon paikallisia tuttuja ja ystäviä, niin välillä tuntuu vähän hassulta viettää iltapäivää 19-vuotiaiden saksalaisten mimmien kanssa, ketkä viettävät "elämänsä vuotta" ollen englannissa. Jotenkin en oikein sovi siihen joukkoon, ja olenkin omilla kiireilläni selitellyt miksi en aina osallistu kaikkiin heidän aktiviteetteihin. Etenkin kun oma elämä on tällä hetkellä niin kiireistä, niin ei oikeen jaksa heidän kanssaan kulkea tekemässä samoja turistijuttuja, mitkä olen itse jo vuosia sitten kokenut. No mutta, ihan mukavia tyttöjä ne on, yritän käydä heidän kanssaan edes kerran viikossa kahvilla.<br />
<br />
Ensi viikolla onkin jo yhdet häät, minne minut on kutsuttu. Olen tosiaan käynyt englannissa jo kaksissa häissä, mutta aina on kiva päästä etenkin ulkomailla näkemään häämeininkejä! En millään malttaisi odottaa! Yritän sieltä sitten ottaa kuvia, niin on joitain juhlakuvia näyttää. Minulla edelleen puhelimen muisti koostuu pelkästään naten kuvista. Eilen jouduin poistamaan turhia kuvia, kun muisti oli täynnä, ja tosiaan sinne puhelimeen jäi naten naama pariin sataan kertaan. Päivittelen tänne taas jossain vaiheessa mille tuo pieni nykyään näyttää!<br />
<br />
Mulla on ollut tässä viime aikoina vähän perhosia vatsassa tän kesän suhteen. Mulla on meinaan aika huiput kesä(loma) suunnitelmat, mutta kerron niistä toiste! Sen verran voin sanoa että tarkoituksena olis lähteä vähän kaukomaille ja vielä sille puolelle palloa missä en ole vielä käynyt. Jännää!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-840454980603998462015-03-31T16:08:00.000+01:002015-03-31T16:08:36.632+01:00Bloggaamisen vaikeusMinulla on pieni viha-rakkaus-suhde tämän blogin pitämisen kanssa. Viime viikolla kirjoitin melko pitkän pätkän päässä pyörineistä ajatuksista ja suunnitelmista, ja kun teksti oli valmis niin se päätti kadota bittiavaruuteen. Pointti oli, että ei elämässä kannata jäädä noudattamaan aina samoja kaavoja, mikä itselläni on tässä tapauksessa lähteminen, vaan kannattaa kokeilla sitä uutta ja tuntematonta, minun tapauksessa jäämistä, vaikka se pelottaisi kuinka helvetisti. Mielessä pyöri maan vaihto, kuinka kesällä ottaisin suunnaksi jonkun toisen euroopan valtion ja katselisin maailman menoa hetkellisesti sieltä. Monen viikon vuoristoradan jälkeen päätin jäädä englantiin. Tarkoituksena olisi etsiä lontoosta töitä ja asua siellä sen aikaa kun hyvältä tuntuu.<br />
<br />
Minulla on mielessäni monta ajatusta, mitä haluaisin kirjoitella tänne. Lähipiirissäni useampi ihminen pitää blogia, ja olen niitä urhoollisesti seurannut. On ihailtavaa, miten ihmiset oikeasti kirjoittavat omasta elämästään. Jotenkin en millään jaksa sellaisia jeejeefitness-blogeja, missä ihmisten elämä on aina täydellistä. Kun perustin tämän blogin, tarkoituksena oli kirjoittaa ylös kuulumisia jotta sukulaiset ja kaverit suomessa tietävät mitä minulle kuuluu. Melko äkkiä minulla jäi vaan pyörimään mielessä, että sukulaisia varten tämä blogi on, kerron kivoja juttuja. Siihen se sitten jäikin, <i>kivoja juttuja. </i>Kerroin pintapuoleisesti kuulumisia ja tuntemuksia siitä, miltä ulkomailla asuminen tuntuu. En oikein uskaltanut kirjoittaa mitä minulle oikeasti kuuluu. Pian elämässä alkoi olla niin paljon kaikkea muuta että blogin pito jäi taka-alalle ja unohtui. Selittelin blogin kirjoittamattomuutta kiireellisyydellä, vaikka oikeasti en vain halunnut kirjoittaa ylös asioita mitä minun elämässä oikeasti oli meneillään. Ja ei, ei minulle mitään pahaa ole tapahtunut. Minulla on vain semmoinen olo, että jos kirjoittaisin tänne ylös mitä minulle oikeasti kuuluu, niin helpompaa olisi mennä ulos seisomaan ja huutaa kaikki salaisuudet ääneen naapureiden kuultavaksi, ihan vaan koska täältä netistähän voi kuka tahansa lukea minun kuulumisia. Hölmöä joo, mutta minulle on vaikeaa kirjoittaa ylös niitä oikeita kuulumisia. Tiiättekö, kun kadulla törmäät johonkin hyvän päivän tuttuun ja nopeasti vaihdatte kuulumisia, niin aina kaikille kuuluu tosi hyvää, sillä eihän ne oikeat kuulumiset kuulu muille ihmisille? Mulla on vähän semmonen fiilis tän blogin pitämisen suhteen. Haluaisin kovasti kirjoitella mitä mulle kuuluu ja mitä viime aikoina on tapahtunut, mutta on niin paljon helpompi antaa sellainen pintaraapaisu kiiltokuvaelämään. Ja hei, mulle oikeesti kuuluu tosi hyvää. Laittakaa vaikka viestiä jos haluatte tietää enemmän kuulumisia :)<br />
<br />
Olen ollut tässä useamman kuukauden ajan aivan tajuttoman rakastunut englantiin. Seuraavaksi voisinkin kertoa teille niitä asioita mitkä tekee englannista just englannin, miksi tämä maa tuntuu niin kodilta. :)Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-43344276378904485272015-03-16T11:35:00.002+00:002015-03-16T11:46:09.174+00:00Pieni tutkimusmatkailijaMulla on tassa useampi juttu kirjoitettavana, alotin viime viikolla yhen tarinan kirjottamisen mutta se jai kesken kun Nate heras paivaunilta. (Missa ihmeessa tassa laitteessa on rivinvaihto??) anyways, teen sen loppuun joku toinen paiva, haluan nimittain kertoa teille tasta meian pikku-natesta. Ikaahan silla on jo reilut 10kk, mika sai minut tajuamaan etta mina olen ollut paikalla suurimman osan sen elamaa. Nate on oppinut hurjasti uusia temppuja. Nate osaa kontata hurjaa vauhtia, etenkin jos silla on jokin paamaara, niin itse saa melkeinpa juosta perassa.<br />
<br />
Haha, tähän väliin osasin vaihtaa laitteeseen suomalaisen näppäimistön (mulla on ääää ja ööö!!!), otin autocorrectin pois ja löysin rivinvaihdon!! Kyllä sitä osaa olla ylpeä itsestään! Tosiaan kirjoittelen tässä ipadilla, mikä on tätä nykyä minun! Olen pohtinut tuon läppärin myymistä kun samaan aikaan eräs tuttavani on pohtinut läppärin ostoa ja oman ipadin myymistä. Tehtiin sitten diili, annan läppärini sille ja vaihtokauppana saan ipadin ja iphonen! Melko reilua, eikös? Kuitenkin, tämä ipadi on jo minulla, mulla en ole sen lähempää tuttavuutta vielä tehnyt tämän laitteen kanssa. Melko huippua!<br />
<br />
Palataanpas takaisin aiheeseen. Nate on tosi viihdyttava pieni lapsi. Sen lempipuuhiin kuuluu peilin edessä seisominen ja itselleen jutteleminen, kovaan ääneen huutaminen, portaita ylös konttaaminen (olen niin onnellinen että meillä ei kotona ole portaita) ja jokaiselle vastaantulijalle leveästi hymyileminen. Pari viikkoa sitten kun oltiin naten kanssa ulkona kahvilla, alkoi nate tietysti tehdä tuttavuutta jokaisen läsnäolijan kanssa. Hauskin oli kahvilan työntekijä, joka siivosi läheistä pöytää. Naten mielestä lattiaharja ja rätti oli jotenkin kamalan viihdyttäviä ja nate nauroi tälle miehelle. Seuraavan vartin ajan tämä mies sitten leikkikin naten kanssa piilosta, näytti natelle miten lattiaharjaa käytetään ja toisti kaikkia vauvaääniä naten perässä. En siinä itse voinut tehdä muuta kuin nauraa ääneen. Kun olemme naten kanssa kotona, ei hän malta pysyä hetkeäkään paikallaan. Ensin hän seisoo ikkunaa vasten, keskustellen joko itsensä tai ulkomaailman kanssa, yhtäkkiä lähtee hurjaa vauhtia eteiseen, viettää hetken aikaa peilin edessä itseään katsellen, tulee hurjaa vauhtia keittiöön, avaa kaikki kaapit, jatkaa matkaa minun huoneeseen, heittelee kaikki minun kengät pitkin huonetta, jatkaa siitä vessaan, jossa hän kurkkaa äkkiä vessanpönttöön ja sitten taas kovaa vauhtia takaisin olohuoneeseen. Jokaisessa välissä siis vielä suljetaan huoneiden ovet, välillä nate lukitsee itsensä satunnaisiin huoneisiin, mistä se täytyy käydä pelastamassa. Itse ei siinä meinaa millään pysyä mukana, lähinnä vaan seuraa sivusta toisen menoa ja nauraa. Vielä hetki sitten nate loukkaantui syvästi jos hänet jätti yksin huoneeseen, nyt häntä ei voisi vähempää kiinnostaa.<br />
<br />
Natella on yksi melko koominen iltarutiini. Iltaisin yleensä natelta otetaan vaatteet ja vaippa pois olohuoneessa, mistä nate sitten viedään kylvyn kautta nukkumaan. Nate on kuitenkin oppinut, että samalla sekunnilla kun häneltä otetaan vaippa pois, voi hän vain kierähtää ympäri ja lähteä karkuun. Iltaisin nate siis innostuu tästä alastomuuden tuomasta vapaudesta, ja lähtee hippulat vinkuen KARHUKÄVELLEN kohti kylpyhuonetta. Sille ollaan tässä jo useampi ilta naurettu, miten koomiselta toinen näyttää.<br />
<br />
Käydään edelleen naten kanssa kertaviikkoon muskarissa. Meidän ryhmä on alle 1-vuotiaille, joten nate on yksi vanhimmista lapsista siellä. Natesta on tullut jo meidän ryhmän pieni maskotti. Samalla kun kaikki muut vauvat vain makaavat paikoillaan, nate konttaa pitkin huonetta (silloin tällöin muiden vauvojen yli, koska he vain sattuivat olemaan tiellä). Istumme suuressa piirissä ja ryhmän vetäjä laulaa ja tanssii aina piirin keskellä. Naten uusi lempparipaikka on piirin keskellä tämän vetäjän vieressä. Nate konttaa sinne, istahtaa paikoilleen, käy tanssimaan ja jokaisen laulun päätteksi alkaa taputtamaan. Jokainen äiti meidän ryhmästä on aivan rakastunut nateen. Useaan otteseen käyn hakemassa naten takaisin minun luokse, kun se ystävällisesti käyttää muiden lasten tutteja, pureskelee jonkin äitiparan polvea tai muuten vaan on tiellä. Aina kun haen naten takaisin luokseni, totevat äidit että hei, ei se nate meidän tiellä ollut, antaa vaan leikkiä täällä. Viime viikolla sitten luovutin naten kanssa bondailun suhteen, annoin naten kontata pitkin huonetta, tökkiä muiden vauvojen kasvoja ja roikkua ryhmänvetäjässä, kun itse vain seurasin sivusta. Kaikilla oli tajuttoman hauskaa ja nate oli jokaisen mielestä älyttömän viihdyttävä. Yleensä kun saavumme paikalle, niin jokainen äiti toivottaa natelle hyvää huomenta ja vilkuttaa meidän poislähtiessä.<br />
<br />
Päivittäisin tähän väliin jotain kuvia natesta, mutta olen tainnut instagramiin viime aikoina päivittää melko ahkerasti. Sieltä siis löytyy todistusaineistoa naten söpöydestä!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-6721189467198612822015-02-25T15:52:00.000+00:002015-02-25T15:52:10.011+00:00KirjoitusideoitaKeskiviikkoiltapaiva, ulkona on +10 lamminta ja aurinko paistaa, Nate nukkuu paivaunia ja juon iltapaivateeta. Kirjottelen tassa kaverin ipadilla ja taa autocorrecti ei oo ihan meikan juttu; etenki ku suomeks kirjottaa ni taa yrittaa vaantaa jokaisen sanan englanniks. Noh, en edes loyda rivinvaihtoa ni kirjotan sitte yhteen potkoon. Haluaisin kovasti kirjotella enemman ja useammin, mutta en oikeen tiia mita kirjottaisin. Ajattelinkin kysya teilta, harvat arvoisat blogini lukijat, etta mita kaikkea haluatte kuulla? Tietty kuulumisia elamasta ulkomailla, mutta jos nyt ihan rehellisia ollaan niin arkeahan se elama taallakin on. Tuntuu jotenkin typeralle kirjottaa omasta arjesta, etenki kun viis paivaa viikossa toistaa samaa kaavaa. En osaa ite paattaa etta kirjailisinko ylos arkikuulumisia; siita miten tapan aikaani melkein 10-kuisen lapsen kanssa, viikonloppukuulumisia; siita miten kaytan vapaa-aikaani ja mita kaikkea viime viikkoina onkaan ehtinyt tapahtua vai tuntemuksia tasta kaikesta. Tietty ois kiva kirjoittaa naita kaikkia ylos, mutta kuten ootte varmaan huomannu tan mun kirjoitustahdin niin en millaan kykene saamaan kaikkea aikaseksi. Joten, kertokaa mita haluutte kuulla! Tattista! Terkuin kirjoitusmotivaation melkein loytanyt JonnaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-90472023300163777812015-02-16T20:54:00.002+00:002015-02-16T20:54:45.603+00:00Kevättä kohtiEnpä ole blogiani avannut sitten marraskuun lopun jälkeen. Tässä välissä on sattunut ja tapahtunut paljon; suomenvieraita on ollut jopa kolme kappaletta, itse olen viettänyt viikon suomessa, on ollut joulut ja uudetvuodet ja englantia on tullut nähtyä enemmän. En nyt jaksa kuitenkaan listata niitä (teko)syitä, miksi en ole jaksanut kirjoitella, vaan sen sijaan kertoa kuulumisia.<br />
<br />
Minulta on viime aikoina kysytty paljon tulevaisuuden suunnitelmista - lähinnä että koska tulen takaisin suomeen. Lennot on jo katsottu valmiiksi, mutta vielä ei ole rahaa niitä varata. Tarkoituksena olisi juhannuskeskiviikkona laskeutua helsinki-vantaalle. Pääsen pitkästä aikaa viettämään juhannusta, ihmettelemään suomen kesäöitä, juhlimaan muutamat rippijuhlat sekä näkemään kaikkia kavereita, perhettä ja sukulaisia. Heinäkuun alusta otan kuitenkin suunnaksi taas Lontoon. Jos asiat menee suunnitelmien mukaan (ja jos suunnitelmat eivät muutu), niin etsin itselleni heinäkuun alusta alkaen Lontoosta töitä ja asetun toistaiseksi sinne. Näitä aupair-hommia jatkan siihen juhannukseen asti.<br />
<br />
Nyt kun olen tottunut elämään englannissa, tuntuu hassulta edes ajatella asuvansa jossain muualla. En nyt tarkoita, että viettäisin loppuelämäni täällä. Olen täällä sen aikaa kun tuntuu hyvältä. Sittenkun käy maisemanvaihto mielessä, niin eiköhän tältä pallolta muitakin kohteita löydy. Sen voin kuitenkin sanoa, että en ole muuttamassa takaisin suomeen ihan hetkeen. Tuntuu, että sitä saa selitellä eniten ihmisille, miksi haluan asua ulkomailla, mitä vikaa suomessa on. Ei suomessa mitään vikaa ole. Siellä ei vaan tällä hetkellä ole minulle mitään. Vaikka monet rakkaat ihmiset siellä majailevat, ei se tarkoita että olisin kaikki unohtanut. Tietysti silloin tällöin iskee ikävä, ja sen takia tulenkin suomessa aina välillä kääntymään. Suomi on vaan jo nähty, ja haluan uusia haasteita elämääni. Tämä on ihan oma päätökseni; asua ulkomailla ja teen sen koska haluan niin.<br />
<br />
Koti-ikävä ei ole oikein iskenyt. Satunnaisesti on ikävä jotain tiettyä juttua; viime viikkoina se on ollut suomalainen musiikki. Aamulla herätessäni päässäni soi joku kappale, jonka olemassaoloa en edes muistanut. Sitten hoilailen sitä puoliääneen koko päivän. PMMP:tä ja SMG:tä on tullut soiteltua viime aikoina melko paljon. Ruisleipää himoitsen jatkuvasti. En kai muuta kaipaa. Tiestyi toivoisin, että olisin siellä missä kaverit ja perhekin on. Tämän ikävän kanssa osaan kuitenkin elää, kuten jo aiemmin totesin, että olen englannissa koska haluan olla täällä. Jos olisi niin kova ikävä etten osaisi enää olla mitenkään päin niin kyllä minä takaisin tulisin.<br />
<br />
En ymmärrä mihin tämä aika oikein katoaa. Ensi viikolla on jo maaliskuu. Yritän nyt taas parantaa tapani tämän blogin pitämisen suhteen. Olen kuitenkin (toivottavasti) huomenna myymässä läppärini pois, kun tämä melko turhaan tuolla huoneen nurkassa seisoo. Yritän vaikka sitten puhelimella näppäillä blogijuttuja aina välillä.<br />
<br />
<br />
ps. Kävin viikonloppuna luistelemassa ekaa kertaa vuosiin. Voin kertoa että kyllä sitä kiidettiin niinkuin ei ois mitään taukoa ollu välissä, ja minulta jopa kysyttiin että miten ihmeessä osaan luistella takaperin. No okei, jos olisin ollut suomessa niin kai mulle olis vaan naurettu, ja tää mun huima ihailijajoukko oli kaks lasta. Kuitenki - en kaatunut kertaakaan!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-53600864738589581652014-11-22T16:03:00.000+00:002014-11-22T16:03:05.918+00:00Eloa EnglannissaUlkomailla asuminen. Nyt kun olen melkein 7 viikkoa täällä saarella ollut, niin on tullut huomattua uusia ja yllättäviä asioita. Olen tosiaan aiemminkin asunut ulkomailla, 3kk Brasiliassa. Silloin tietysti asuin paikassa mikä oli täysin Suomen vastakohta eikä minulla ollut mitään ongelmaa sopeutua elämään siellä. Jotenkin kesä, aurinko ja ihanat ihmiset saattoivat vaikuttaa tähän. Ehkä myös se, että silloin minulla oli jo alusta lähtien tiedossa päivä, milloin palaan takaisin Suomeen. Halusin ottaa kaiken ilon irti jokaisesta päivästä. Englantiin sopeutuminen on ollut huomattavasti vaikeampaa. No, täällä ei olekkaan aurinkoa ja kesä, vaikka ihmiset onkin ihania. Myös se, että tiedän että tämä ei ole mikään muutaman kuukauden juttu, vaan aion olla täällä pidempään, saattaa vaikuttaa asiaan.<br />
<br />
Ensimmäiset pari viikkoa oli tosi helppoja. Kaikki oli uutta ja kivaa eikä mikään tuntunut haastavalta. Jossain siinä ensimmäisen kuukauden aikana tuli kuitenkin semmoinen olo että mihin sitä on taas tullut lähdettyä. Vaikka Suomi ja Englanti eivät ole niin kaukana toisistaan niin näillä mailla on niin paljoa eroavaisuuksia. Alkuun ruoka tökki ihan tosi pahasti. Terveellinen ruokavalio täällä on itsessään haaste. Kuten paikallisetkin täällä sanoi, että jos haluaa syödä terveellisesti, niin pitää oikeasti nähdä vaivaa sen eteen. Suomessa on paljon enemmän terveellisiä ruokavaihtoehtoja kuin täällä. Muutaman viikon ajan tämä oli oikeasti haastavaa minulle. Ruoka. Ruuan perusväri on keltainen. Tässä muutama kuva mitä olen ottanut täällä syödyistä ihan perusruuista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKBDkAJ90neKCPHgfSDmnucUG5yUexcSrY97aPO6vAWLYtWzoo5hiZYUWeJr_9A0QssUtiWwslqSCvH5nXd3QT24TT_xLDH-R0pNHmHDmxHNbDho_P9Db4IMqiAvub6IntWMJUqPnkK80/s1600/10443963_10152887421862139_1092226432_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKBDkAJ90neKCPHgfSDmnucUG5yUexcSrY97aPO6vAWLYtWzoo5hiZYUWeJr_9A0QssUtiWwslqSCvH5nXd3QT24TT_xLDH-R0pNHmHDmxHNbDho_P9Db4IMqiAvub6IntWMJUqPnkK80/s1600/10443963_10152887421862139_1092226432_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_swX6tstgrUZfcsyPghzgBHqE9WsuQirVzLsDrKsspaAwdmEOURfFqO8GacehqeZzY_a2RKaMu9w4ZH8nFl61Ty-XkG60xzxxvbdPI7A0ikBa2-YdUNMwnAjn-Z7v9LPzKxqfBCxDKwg/s1600/10818876_10152887421752139_1886303501_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_swX6tstgrUZfcsyPghzgBHqE9WsuQirVzLsDrKsspaAwdmEOURfFqO8GacehqeZzY_a2RKaMu9w4ZH8nFl61Ty-XkG60xzxxvbdPI7A0ikBa2-YdUNMwnAjn-Z7v9LPzKxqfBCxDKwg/s1600/10818876_10152887421752139_1886303501_n.jpg" height="320" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Nyt kuitenkin olen päässyt ruoka-asian yli. Ollaan alettu syömään oikeasti terveellisesti ja on paljon parempi fiilis siitä. Olen siitä onnekkaassa asemassa, että tämä minun ns hostmum on aikanaan asunut 10kk Suomessa. Ollaan siis puhuttu melko avoimesti Suomen ja Englannin välisistä eroista, sillä hän on huomannut ne myös itse. Hän itse kommentoi ruoka-asiaan, että Suomessa terveellisesti syöminen on normaalia ja helppoa, täällä se on työn ja tuskan takana. Ollaan onneksi nyt molemmat terveellisen ruokavalion puolella, joten on helpompi yhdessä nähdä vaivaa ruuan eteen. Yhtenä iltana juotiin viiniä ja katsottiin elokuvaa. Kaapista kaivettiin esiin pussi popcornia. Täällähän kaikki ostavat kaupasta valmiiksi paahdettuja popcorneja, mikä on sinänsä outoa ja ällöttävää, mutta pystyn elämään tämän kanssa. Se, mikä tässä tökkii, on popcornien maku. Täällä ei tunneta käsitettä suola, vaan kaikki popcornit ovat joko sokerilla maustettuja tai sitten esimerkiksi toffeen makuisia. Noh, tämä meidän popcornipussi oli perus sokerin makuinen. Siinä pienissä viinipäissämme käytiin keskustelemaan popcorneista ja saatiin melko syvällinen keskustelu aikaiseksi, kun hostmum perusteli miksi suolaiset popcornit ovat ällöttäviä ja minä kerroin kuinka englannissa ei ymmärretä popcornien päälle ollenkaan. Eihän popcornit oikeasti vaikuta minun elämääni mitenkään, mutta se nyt on taas yksi pieni asia mikä on aivan erilailla suomessa.<br />
<br />
Jatkuva englannin puhuminen ei ole ollut vaikeaa. Jotenkin suomi ja englanti tulee ihan yhtä hyvin minun suustani ulos. Olen alkanut näkemään uniani englanniksi. Muistan, kun sama tapahtui minulle Brasiliassa. Tajusin, että uneni oli portugaliksi koska en ymmärtänyt puoliakaan mitä ihmiset minulle puhuivat. En osaa oikein sanoa, missä vaiheessa aloin uneksia englanniksi, koska kieli on minulle helppo. Eräänä yönä kuitenkin näin unta, jossa vietin aikaa jonkun tuntemattoman porukan kanssa. Yhtäkkiä pari ihmistä alkoi puhumaan keskenään suomea ja minä mietin, että tietävätköhän he että minäkin olen suomesta ja ymmärrän kaiken mitä he puhuivat. Aamulla totesin, että uneni oli varmasti muuten englanniksi, mutta tuo yksi kohta vain suomeksi. Viime yönä näin unta, missä puhuttiin sekä englanniksi että suomeksi. Jännää.<br />
<br />
Vaikka alkuun minulla oli pieniä vaikeuksia sopeutua tänne, olen päässyt niistä kaikista yli. Tämä paikka tuntuu aivan kodilta. Heitetään aina välillä tämän englantiperheeni kanssa vitsiä siitä, kuinka olen täällä muiden jaloissa pyörimässä. Eilen puhuttiin viikonlopun suunnitelmista, sillä tämä perhe meni sukuloimaan ja minut jätettiin itekseni kotiin. Tästä nousikin sitten keskustelu, että jos minä ottaisin lapsen ja menisin hoitamaan sukuloinnit, niin nämä vanhemmat saisivat levätä. Totesin vain että, teidän perhe, teidän ongelma. Minulle vastattiin "Mutta sinä kuulut myös tähän perheeseen". Vaikka se oli yksittäinen kommentti keskellä keskustelua, tuli minulle siitä äärettömän hyvä mieli.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-67527337995473587652014-11-22T15:15:00.000+00:002014-11-22T15:15:19.177+00:00VesisateessaMun makuuhuoneen yhdellä seinällä on ollut valokuvakehyksiä, mutta vasta viime viikolla sain aikaseksi hankkia niihin omia kuvia. Ja ei, en tarkoita omakuvia. Mun mielestä on ihan parasta, että täällä on kaikkialla sellaisia koneita, mistä pysty tulostamaan kuvia puhelimesta. Puhelin yhdistetään bluetoothin kautta siihen masiinaan ja klikataan mitkä kuvat halutaan, ja ne tulostuu ihan kunnon valokuvina. Koska mulla oli vaan kymmenen kehystä, niin kyllä siihen meni aikaa kun valitsin mitkä kuvat haluan laittaa esille. Tälläinen siitä sitten tuli. (Vähän on huono kuvanlaatu mutta eiköhän kukakin tunnista itsensä.)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbGXMRnNerg5P41FcMYroGNv7lb5kdne6Ep1Zt9B-CiYBaewW8sfCsJYmYM5tpDy52zEZ3x7qaRwMsevxLR9EzQDaCQ_ZzYOSPwNDBKsb0VJ0yYvD3f9ybzNxE5nV8pDl7xgoRMmI7FAM/s1600/10816075_10152887277657139_2044730814_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbGXMRnNerg5P41FcMYroGNv7lb5kdne6Ep1Zt9B-CiYBaewW8sfCsJYmYM5tpDy52zEZ3x7qaRwMsevxLR9EzQDaCQ_ZzYOSPwNDBKsb0VJ0yYvD3f9ybzNxE5nV8pDl7xgoRMmI7FAM/s1600/10816075_10152887277657139_2044730814_n.jpg" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Viime viikolla kävin kaverini kanssa eläintarhassa. Aamu alkoi hyvin, navigaattori neuvoi meidät aivan väärään paikkaan, joten päädyimme menemään eri eläintarhaan minne oli tarkoitus mennä. Kun viimeinkin saavuimme perille, alkoi vettä satamaan kaatamalla. Hetken aikaa harhailimme eestaas, kun paikan päällä ei ollut ketään muita ihmisiä ja eläimetkin olivat menneet sisälle sadetta pakoon. Onneksi kuitenkin iltapäivästä tuli parempi keli ja meillä oli aivan huippu päivä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Zu5rF4TWgUc0MLL8vE8vUXTT5Y-SufcBaKlluC5z9FZ8YTjuWPQ8t2BF4kOTOo7J0kvPSjZWVr2LqlhGeQFY35GY2ztKISQa_Ng2mBxx3cPbIDeRvimDSa3A-CMGR-eQSA_SLaC314g/s1600/10804975_10152887291607139_1503778540_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1Zu5rF4TWgUc0MLL8vE8vUXTT5Y-SufcBaKlluC5z9FZ8YTjuWPQ8t2BF4kOTOo7J0kvPSjZWVr2LqlhGeQFY35GY2ztKISQa_Ng2mBxx3cPbIDeRvimDSa3A-CMGR-eQSA_SLaC314g/s1600/10804975_10152887291607139_1503778540_n.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN7TnY_TfXdI2C4tCb4pb8YObQ6l2FjjiZYze2-yHvQuy_mx60vGoKRCd-5bTSF-DnaOCjBXkfJHvdEwKbh2y-Pn44i7knCyU3XMnH20hH8Wq5tqGh68HT9xpf3MY9jwWJYMC_8MDtR9c/s1600/10808378_10152887291257139_984943580_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjN7TnY_TfXdI2C4tCb4pb8YObQ6l2FjjiZYze2-yHvQuy_mx60vGoKRCd-5bTSF-DnaOCjBXkfJHvdEwKbh2y-Pn44i7knCyU3XMnH20hH8Wq5tqGh68HT9xpf3MY9jwWJYMC_8MDtR9c/s1600/10808378_10152887291257139_984943580_n.jpg" height="320" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeHCiTNbqNB25AevQAt2dxqHQOO0UjA6GhnBCimCAky4Yjo2ZwEM_vxRVHjl8QPr7deUqhRYfIvl8iEJHLktmp4k4RlWhAwaQ04JGsD3UECnFTQp7gU4he8r-_U3oF2FESQfBVUWiipl4/s1600/10822528_10152887291412139_1339233_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeHCiTNbqNB25AevQAt2dxqHQOO0UjA6GhnBCimCAky4Yjo2ZwEM_vxRVHjl8QPr7deUqhRYfIvl8iEJHLktmp4k4RlWhAwaQ04JGsD3UECnFTQp7gU4he8r-_U3oF2FESQfBVUWiipl4/s1600/10822528_10152887291412139_1339233_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4-p2qCN5iJQ62yP1aUHvCSoV9SCinfugqVlHpEHr_kLxwNIHyIv-3Gg9GyggV6D8KbmMj6Tq_u7gJkahuQx9gym6vhIbcQFfqPnDAWQJf7mzLsvNcpQQu6dPrrvkFEKUrcnNcGswVBf8/s1600/10814348_10152887291352139_1927562649_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4-p2qCN5iJQ62yP1aUHvCSoV9SCinfugqVlHpEHr_kLxwNIHyIv-3Gg9GyggV6D8KbmMj6Tq_u7gJkahuQx9gym6vhIbcQFfqPnDAWQJf7mzLsvNcpQQu6dPrrvkFEKUrcnNcGswVBf8/s1600/10814348_10152887291352139_1927562649_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Muuten mun elämä on näyttäny melko paljon tältä:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg00VSQsMjXvKJB6jW6_fTIoc8bdn1uO_LQIj3Twz71oUDqGEHHEUZYeJ0jLyaxlZ529arg9qYvWRzNu0bc_HxWO_evQENCl61zlek9093sJ5cDcbuO8sC2mNx5mf7KKtoyQtQsUcdjxtM/s1600/10808244_10152887305357139_7123220_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg00VSQsMjXvKJB6jW6_fTIoc8bdn1uO_LQIj3Twz71oUDqGEHHEUZYeJ0jLyaxlZ529arg9qYvWRzNu0bc_HxWO_evQENCl61zlek9093sJ5cDcbuO8sC2mNx5mf7KKtoyQtQsUcdjxtM/s1600/10808244_10152887305357139_7123220_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjusg_jOPVAvJpOlttFn_e15UeOBbvpu_CmCJTziJ-TKBr6e8xIu2Erdi6etWcnIJKmVSn6I4dZePXYODo-_crTxx1TpzP7jZEYLEC8P-jKlQYmrhuwgajh_8WFjlI248iesvykRn1kC4/s1600/10818879_10152887305442139_1537147509_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjusg_jOPVAvJpOlttFn_e15UeOBbvpu_CmCJTziJ-TKBr6e8xIu2Erdi6etWcnIJKmVSn6I4dZePXYODo-_crTxx1TpzP7jZEYLEC8P-jKlQYmrhuwgajh_8WFjlI248iesvykRn1kC4/s1600/10818879_10152887305442139_1537147509_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgctWClT-VaNUAO755cVUkBEFAU_gcl1BCB0Y1VDmyCbfHg2hMFxNa6kTCwA_AWDwF1Asxx4BVC6-lCbmFFFhwwjHbYqoa5t3KmwWHKjIe8vgcKGMD_9YyorecZ495JEuJOSFQFoQwXq_o/s1600/10814362_10152887305607139_763648485_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgctWClT-VaNUAO755cVUkBEFAU_gcl1BCB0Y1VDmyCbfHg2hMFxNa6kTCwA_AWDwF1Asxx4BVC6-lCbmFFFhwwjHbYqoa5t3KmwWHKjIe8vgcKGMD_9YyorecZ495JEuJOSFQFoQwXq_o/s1600/10814362_10152887305607139_763648485_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNhLj2Oz_xPECUBMpTPts57-AMDFXkvVQoCo8blqGefxDHzy49oryaRir5rR7eJlnwtVbVKgO3BaNuZsNQ-exKrerdKkNRj3nYDX-0zsJTWNk21clrv2q46nXlx6HzC1-a-XwVKmH04r8/s1600/10819111_10152887305652139_501926373_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNhLj2Oz_xPECUBMpTPts57-AMDFXkvVQoCo8blqGefxDHzy49oryaRir5rR7eJlnwtVbVKgO3BaNuZsNQ-exKrerdKkNRj3nYDX-0zsJTWNk21clrv2q46nXlx6HzC1-a-XwVKmH04r8/s1600/10819111_10152887305652139_501926373_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5_0wQWQ8JLCUNx1jXTutTxrYQUgdLPuie5UO8s8J5za1eABGRbU8P1oHSk-Vu1VTokNtb2omwrCM1dLAReDz_wRlIqze4dgxk4WxsoyzYHgo2MBDHKkwz3-AdssFp9lFkIVDBFr7oXQ/s1600/10808106_10152887305572139_1864904693_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiB5_0wQWQ8JLCUNx1jXTutTxrYQUgdLPuie5UO8s8J5za1eABGRbU8P1oHSk-Vu1VTokNtb2omwrCM1dLAReDz_wRlIqze4dgxk4WxsoyzYHgo2MBDHKkwz3-AdssFp9lFkIVDBFr7oXQ/s1600/10808106_10152887305572139_1864904693_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB6bnvOgmQGjZMg-s7y12Bv4bOhIMb-YjjXrT-_mHrQ9Uo09_uaRSmvt0oYAmKXcPWiWc6Sb1IYP5NVv3QZmrsUv5T1bMlo7tVsTo12OxEnWUzx1Uz8-cp-NUCAp0E3DAUUDpoEdG_CgI/s1600/10808169_10152887305517139_1455655460_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjB6bnvOgmQGjZMg-s7y12Bv4bOhIMb-YjjXrT-_mHrQ9Uo09_uaRSmvt0oYAmKXcPWiWc6Sb1IYP5NVv3QZmrsUv5T1bMlo7tVsTo12OxEnWUzx1Uz8-cp-NUCAp0E3DAUUDpoEdG_CgI/s1600/10808169_10152887305517139_1455655460_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Nyt soi: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=C0jBFmc1YSs">The National - Mr November</a> </div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-27427940125397170062014-11-21T18:48:00.000+00:002014-11-21T18:48:33.217+00:00TGIFJotenkin ajattelin että ehtisin kirjoittamaan blogiin säännöllisesti. No - en ole ehtinyt. Tällä hetkellä istun Maidstonen keskustassa kahvilassa. Kaupunki on täyttynyt jouluvaloista. On ne jo jonkun aikaa roikkunut tuolla, mutta vasta tällä viikolla ne on sytytetty. Kävelykadun päälle on tehty valoista kattomainen rakennelma, joka näyttää siltä kun taivaalla tuikkisi paljon tähtiä. En yleensä oo mitenkään hulluna jouluvaloihin mutta nää on kivat. Täytyy tässä lähiaikoina käydä tsekkaamassa lontoon jouluvalot. Tosiaan, istun näin perjantain kunniaksi itekseni täällä kahvilassa. Ei mulla oikeen ole mitään asioita hoidettavana täällä, mutta kun olin jo muutenkin kaupungilla niin päätin jäädä tänne ihmettelemään. Toivottavasti en nyt kuulosta creepyltä stalkkerilta, mutta välillä on kiva istua itekseen ja katella ihmisiä.<br />
<br />
Tänään ku istuin juna-asemalla niin kävi maailman suloisin juttu! Vastapäätä olevalle laiturille tuli juna ja suunnilleen mua vastapäätä siinä junassa oli sellanen lauma lapsia tulossa koulusta.Yks niistä huomas mut ja kävi vilkuttamaan. Hetken aikaa ihmettelin että kenelle se vilkuttaa, ja samalla toinen lapsi kävi vilkuttamaan. Yhtäkkiä siinä oli joku kuus muksua ketkä kaikki tuijotti mua ja heilutti käsiään aivan hulluna. Hetken aikaa kelasin läpi kaikki lapset ketä täällä tunnen eikä kukaan niistä näyttäny olevan siinä junassa. Päätin kuitenki hämmennyksissäni nostaa käteni ja morjestaa lapsille. Samalla hetkellä kaikki lapset siinä vaunussa kävi nauramaan ja kiittelemään minua. Istuin ne 5 minuuttia mitä venasin omaa junaani hymyillen ku minäkin idiootti. Päätin että ens kerralla ku tuntemattomat lapset morjestelee ni alan vaan irvistelemään takasin. Uskomatonta mutta mulle tuli aivan tajuttoman hyvä mieli tästä!<br />
<br />
Kai mun on nyt pakko kertoa mun (teko)syyt miks en oo kirjottanu blogiin hetkeen. Oon viime viikkoina nähny jonku verran kavereita ja hengannu niitten kanssa iltamyöhään. Oon vihdoin ja viimein palauttanu opparini ja suorittanu opintoni loppuun. Keskiviikkona kun palautin opparin ja anoin tutkintotodistusta ni syötiin hyvin ja juotiin viiniä. Oon tosi helpottunu ku viimeinki on kaikki koulujutut pois alta. Ja viimeisin mutta ei todellakaan vähäisin syy on se että oon liittyny paikalliselle kuntosalille! Siellä oon jotenki saanu vietettyä melkein kaikki iltani. Kerron kuitenki salijuttuja joku toinen kerta.<br />
<br />
Aika rientää joten niin täytyy minunkin! Palaan asiaan vielä tässä viikonlopun aikana!Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-42289263278515033302014-11-12T15:33:00.002+00:002014-11-12T15:33:59.840+00:00Mini mayhemAjattelin tässä puhelimella näpytellä nopean tekstin ku tuo pieni nukkuu päiväunia. Olen tällä viikolla aika hyvin ehtinyt miettimään että miltä tämä elämä vauvan kanssa nyt tuntuukaan. Tänä aamuna totesin ääneen, että on tämä nyt elämää ku mun päivän suurimmat mietinnän aiheet on ne, että ruokinko pienen ennen kun lähetään jonnekki vai vasta perillä. Jollain tapaa rentoa, kun ei oikeasti tartte miettiä tän ihmeellisempiä.<br />
<br />
Jos vauvalla on huono päivä, niin mullakin on huono päivä. Jos vauvalla on hyvä päivä niin mullakin on hyvä päivä. Tänään meillä on ollut aivan loistava päivä. Käytiin tänään muskarissa. Ekalla kerralla tuossa kuukausi sitten en osannut yhtäkään laulua. Tänään osasin jokaisen sleeping bunnyn ja scarecrowin. Huippua! Vaikka Nate oli tosi väsynyt, niin se jakso hymyillä ja nauraa koko muskarin ajan. Viime kerralla sitä ei ois voinu vähempää kiinnostaa mitkään laulut ja leikit, mutta tänään jaksettiin jokainen laulu ja tanssi. Vaikka monet vauvat itki ja kiukutteli vieressä niin Nate vaan hymyili ja kikatti kaikelle. Tänään muskarissa oli paljon lapsia, keitä ei olla ennen tavattu. Parasta oli kun semmoinen vähän Natea vanhempi poikavauva konttasi meidän luokse ja jäi Naten kanssa leikkimään. Hetken aikaa pojat tökki toistensa naamoja ja sen jälkeen alkoivat nauramaan.<br />
<br />
Tietysti, en muista oonko aiemmin sanonu, mutta Nate on oppinut istumaan. Ja sille on puhjennut kaksi hammasta. Jotenkin elämä on helpompaa kun toinen osaa jo istua. Nuo hampaat taas tekee tästä vähän ikävämpää, kun Nate edelleen tahtoo purra kaikkea, niin ne kaksi alahammasta tuntuu välillä vähän ikäviltä.<br />
<br />
Nyt tuo pieni heräsi jo päikkäreiltä, täytyy mennä sen luo.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-7421454140500091112014-11-07T16:13:00.002+00:002014-11-07T16:13:59.422+00:00PankkipankkipankkiTiedän, että ootte kaikki pidättäneet hengitystänne mun pankkitilin avaamisen suhteen. No, tässä tilannepäivitys. Torstaina käytiin pankkikonttorissa selvittämässä, että mitä me (minä) nyt tarvitaan tilin avaamiseen. Aina kun puhelimessa oli juteltu jonkun kanssa, niin tuli eri informatiota kun edellisellä kerralla. Sateisena iltana astuttiin sisään typötyhjään pankkikonttoriin, missä tiskin takana istui sellainen vanha kurppa. Kurpalla tarkoitan nyt sellaista hapanta, elämäänsä kyllästynyttä naishenkilöä. Selitettiin tilanne, ja kysyttiin että mitä dokumentteja nyt tarvitaan. Vastauksena oli passin ja osoitetodistuksen aka kirjeen lisäksi verotodistus. Tästä väännettiin hetken aikaa; kun en oikein ansaitse niin paljoa että pitäisi veroja maksaa. Ollaan oltu yhteyksissä verotoimistoon ja he sanoivat että ihan turha minulle hankkia minkään näköisiä veropapereita. Pankki kuitenkin vaati niitä. Sen lisäksi, minulla pitäisi olla todistus, missä on kaikki minun entiset ja nykyiset tiedot, henkilöltä joka on hyvässä virassa ja tuntee minut. Noh, tässä välissä minun hostmum kysyi että eikö tämä paperi riitä, mikä on jo kirjoitettu. Paperista löytyy kaikki tarpeelliset tiedot ja se on hänen kirjoittamansa, ja hän tietysti tuntee minut. No ei. Pankki haluaa, että esimerkiksi tohtori, joka tuntee minut ja voi todistaa että asun kyseisessä osoitteessa, kirjoittaa samaisen lapun. Siis mitä nyt taas. Sillä ei siis ole väliä. että kirjoittaako sen paperin joku tuttu vai tuntematon, kuhan hän on jumankauta tohtori! Miten jonkun ihmisen, kuka ei minua tunne, mutta on ammatiltaan tohtori, sana on painavampi, kuin ihmisen kenen luona asun? En vaan käsitä. Lähdetiin pankista ja molemmilla nousi savua korvista. Ei tässä ole mitään järkeä. Aivan sama, jos tämä on näin vaikeaa, niin en enää halua pankkitiliä. Jatkettiin kaupungilla kävelyä, kun vastaan tuli toinen pankki. Päätettiin kokeilla, jos eri pankilla tämä sujuisi paremmin. Syy miksi yritettiin asioida ensimmäisessä pankissa, oli se, että olisimme kaikki saman pankin jäseniä. Vaikka ei sillä niin väliä ole, olisi se silti helpompaa. Noh, astuimme sisään tähän toiseen pankkiin. Siellä meitä oli vastassa nuori nainen. Pidettiin pieni monologi siitä, että halutaan avata pankkitili, selitettiin mikä tämä tilanne on, ja että olimme yrittäneet saada avattua tiliä toiseen pankkiin, ja jossain vaiheessa nainen keskeytti meidät kysyen "onhan sinun passi voimassa?". Totesin että joo, tietty. Nainen sanoi, että hän varaa minulle ajan, otan passin ja minkä tahansa paperin, missä kerrotaan missä minä asun mukaani, niin saan avata tilin. Hetken aikaa seisoimme hiljaa ja tuijotimme naista. "Siis, pelkkä passi ja yksi paperi?". "Joo".<br />
<br />
Ensi viikolla (toivon mukaan) saan avattua itselleni pankkitilin kuukauden yrittämisen jälkeen. Illalla kun tulimme kotiin, niin hostmum ilmoitti vaihtavansa pankkia huonon asiakaspalvelun vuoksi. :) Katotaan tosin vielä että kuin monta mutkaa tähän matkaan mahtuu.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-16746782298000391682014-11-04T00:02:00.000+00:002014-11-04T00:02:00.488+00:00Ma en ummarraOkei, nyt mun on pakko kirjoittaa asioista mitä minä en vaan millään jaksa ymmärtää tässä maassa. Täällä on niin monta asiaa mitä rakastan, ja mistä tykkään aivan loputtomiin. Esimerkiksi junalla matkustaminen. Tästä siis tykkään. Avasin oikein paikallisen vr:n sivuston, että en edes valehtele. Kuvitellaan, että olen menossa New Hythestä (mun pysäkki) Gillinghamiin. Matka kestää 48 min ja siinä on yksi vaihto. Menolippu maksaa £5,50. Noh, loogisesti kun olen tulossa takaisin ja ostan paluulipun, se on toiset £5,50. MUTTA. Jos tiedän jo menolippua ostaessa, että olen myös tulossa takaisin, saan menopaluulipun hintaan £6,10. Huippua, eikö? No, nyt mulla on menopaluu New Hythe - Gillingham. Tälle päivälle. Ei kellonaikoja. Junia kulkee puolen tunnin välein, voin hypätä mihin tahansa. Jos haluan matkalla pysähtyä ja hypätä pois junasta millä tahansa pysäkillä, voin sen tehdä. Voin olla vaikka pari tuntia ties missä, sitten hypätä taas junaan joka kulkee kohti Gillinghamia. Rakastan tätä. Etenkin kun junia menee niin usein. Ei ole mikään kiire ehtiä tiettyyn junaan, vaikka lippu olis jo ostettu. Suomessa saa juosta hiki otsassa että ehtii tiettyyn junaan, jotta pääsee istumaan ennalta määrätylle paikalle. Täällä voit hypätä mihin tahansa junaan mikä kulkee oikeaan suuntaan. Parhautta.<br />
<br />
Siinä oli yksi asia mitä rakastan täällä. Nyt kuitenkin näihin aiheisiin mitä en vaan ymmärrä. Hankin itselleni kirjastokortin. Korttia hankkiessa minulta kysyttiin, että onko minulla mitään paperia mikä todistaisi, että asun osoitteessa y. Suomessa kaivaisin tässä vaiheessa vuokrasopimusta esiin. Täällä tarvitaan mikä tahansa kirje tai postin kuljettama tuote, mikä on minun nimelläni lähetetty tähän osoitteeseen. Ja ei, tämä ei ollut koska olen ulkomaalainen. Kaikki kantavat mukanaan mitä tahansa postin tuomaa paperia, missä lukee heidän nimensä ja osoitteensa peräkkäin. No, tämä oli minun kolmas päiväni tässä maassa eikä postia ollut oikein tullut. Onneksi minulla oli mukanani tämä kaveri kenen luona asun. Minulla oli mukanani lappu, missä lukee että minä (hlötunnus) asun henkilön x luona (tässä vaiheessa kaivettiin passi esille, että varmasti olen sama kaveri kun mitä paperissa sanotaan). Tämän jälkeen kaivettiin esiin toinen paperi, missä sanotaan, että henkilö x asuu osoitteessa y. Noin, nyt saatiin todistettua minun osoite. Hullua. Tämän jälkeen virkailija löi kirjastokortin käteen, ja sanoi että saan lainata kolme kirjaa kerrallaan, kunnes menen kirjastoon LASKUN kanssa, niin saan lainata 20 kirjaa kerrallaan. Kirjastolle ei siis riitä, että olen (monen mutkan kautta) todistanut osoitteeni. Jotta saisin enemmän oikeuksia, minun pitää todistaa, että minulle tulee laskuja tähän osoitteeseen. Siis mitä v*ttua. Ei vissiin auta Saunalahden verkkopankkiin pistämät laskut, tällä hetkellä kun minulle ei muita laskuja tule. Toistaiseksi minulla ei siis ole oikeuksia lainata enempää kuin kolme kirjaa kerrallaan.<br />
<br />
Kirjastokortin hankkiminen oli haastavaa, arvatkaa vain kuinka haastavaa on yrittää avata pankkitili. Okei, nyt minulla on postin kuljettamia papereita minun nimellä ja osoitteella varustettuna, voin todistaa asuvani täällä. Löytyy jopa paikallinen puhelinnumero (sitä kysytään yllättävän usein). Kävin tänäiltana täyttämään lomaketta, minkä kautta pankkitilin pystyy avaamaan. Kovasti ne halusivat tietää missä osoitteissa olen viime aikoina asunut ja kuinka pitkään. Kyllä siinä vähän päätä vaivattiin kun laskin kuukausia. Seuraava kysymys; olenko opiskelija vai työntekijä. Opiskelija joo, vielä vuoden loppuun. Tällä saisin vaikka mitä anteeksi (kuten ei tarvitsisi täyttää tietoja työnantajasta). Olen myös työntekijä. Kuka on työnantaja - no olen au pair, mun työnantaja on tämä perhe missä asun. Kun pistän rastin ruutuun, että olen työntekijä, en opiskelija, tulee seuraavaksi kysymykseksi verot. Mihin maahan minä maksan veroja? Minun "työnantajat" (= tämä perhe) joutuu alkamaan maksamaan enemmän veroja siitä, että ovat palkanneet itselleen työntekijän. Okei, ehkä pistän sittenkin rastin ruutuun että olen opiskelija. Koska olen vain opiskelija, jolle ei tule laskuja, en ilmeisesti tarvitse itselleni pankkitiliä. Kumpi minä nyt olen, opiskelija vai työntekijä? Siis mitä v*ttua? Reilu vartti istuttiin sohvalla koko perheen voimin yrittäen täyttää tuota lomaketta. Ei saatu mitään aikaseksi. Haluan vain avata pankkitilin. Menen torstaina konttoriin juttelemaan asiasta, että olen sekä opiskelija että työntekijä.<br />
<br />
Jos lähdet hakemaan töitä, pitäisi sinulla olla osoite, pankkitili ja paikallinen hlönumero. Jos haluat pankkitilin, pitää sinulle tulla laskuja. Jos haluat laskuja (kuka nyt haluaa laskuja?), pitää sinulla olla osoite, mihin niitä lähettää. Jos haluat osoitteen (huh, todellakin haluat osoitteen), pitää sinun todistaa uudelle vuokranantajallesi olevasi luotettava tyyppi, esimerkiksi pystymällä todistamaan että sinulla on pankkitililläsi rahaa. Loppumaton oravanpyörä. Olen tässä nyt kuukauden yrittänyt sisäistää, että kuhan mulle tulee laskuja, niin kaikki alkaa sujumaan. Miten tämä koko maa pyörii laskujen ympärillä? Ja ei, en ole vielä edes yrittänyt hankkia paikallista henkilönumeroa.<br />
<br />
<br />
<i>Nyt soi:</i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=SSCzDykng4g">Echosmith - Cool Kids</a><br />
<br />
<br />
<br />
Ps. Nyt kun päästiin puhumaan asioista mitä en ymmärrä, voin kertoa että on tulossa postaus paikallisesta ruokakulttuurista.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-62053012823726595022014-11-02T17:30:00.001+00:002014-11-02T17:38:51.662+00:00MarraskuuKyllä aika menee nopeaan, olen ollut jo kuukauden täällä! Tällä viikolla on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka mitä. Olen kahteen kertaan ollut liikenneruuhkassa jumissa. Ja kun sanon liikenneruuhka, niin tarkoitan oikeaa liikenneruuhkaa. Jotenkin sitä unohtaa, että täällä on ihmisiä ja autoja _hieman_ enemmän kun Suomessa. Selvisin kuitenkin molemmista kerroista. Olen käyttänyt Naten neuvolassa. Ensimmäinen kerta kun olen käyttänyt vauvaa neuvolassa ja hienosti me selvittiin!<br />
<br />
Yhtenä päivänä meiän auto sano ittensä irti. Soitettiin korjaaja paikalle kattomaan mikä siinä on. Se iltapäivä menikin pihalla pyöriessä samalla kun autoa korjattiin. Tässä missä asun on aika monta kerrostaloa, ja talojen keskellä tollanen ihan mukava piha-alue. Normaalisti tossa juoksee koirat vapaana ja naapuruston lapsia näkyy aika usein siinä. No, sinä päivänä ku autoa korjattiin ni oli taas sellaset 20 asteen helteet. Istuttiin tossa pihan puistossa, kun siihen tuli naapuruston poikia. Pojilla tarkoitan nyt semmosia 4-6-vuotiaita. Kovasti kaikki halus tehdä tuttavuutta. Minut kutsuttiin katsomaan kun pojat pelas jalkapalloa. Mulla oli ihan tosi kivaa. Tosin muistan vaan yhden muksun nimen, mut naamat ainakin jäi mieleen. Yhtäkään naapuria (aikuista) en tiedä / tunne, mutta nyt tiiän reilut kymmenen poikaa ketkä asuu tässä pihapiirissä.<br />
<br />
Vihdoin ja viimein saatiin aikaseks kattoa Gone Girl. Normaalisti mun tulee tosi harvoin käytyä elokuvateatterissa kattomassa mitään, mutta tää oli aivan sen arvoinen. Puol tuntia leffan jälkeen istuttiin vaan paikoillaan, tuijotettiin eteenpäin ja yritettiin ymmärtää että mitä just tapahtu. Suosittelen!<br />
<br />
Lauantai-iltana käytiin kattomassa ilotulituksia. Englannissa juhlitaan marraskuun alussa bonfire night -nimellä kulkevaa ilotulitusiltaa. Jos ette tarinaa tiedä, niin tämän takana on epäonnistunut terroristi-isku (<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Guy_Fawkes">Wikipedia</a> osaa kertoa lisää). Mentiin kaveriporukalla suurelle farmille, minne oli kasattu muutamia huvipuistolaitteita niin lapsille kuin aikuisille, piha-alue oli täynnä niin ruoka- kuin juomakojuja ja tunnelma oli aivan loistava. Jollain tapaa tuli mieleen Saksan Oktoberfestit. Jokunen tunti pyörittiin paikan päällä ennenkuin ilotulitukset alkoivat. Oli aivan huippu ilta!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkHviyYHuA1CrBRWuzNeyM66yV5BRlc2r9Gfnt6K-oEiVbHwifAn1rR4BSRjLv_hM0QvU5cow8WTTjIlx74dxNEKPqt8P7atP-INLUy-OHWev5xhhUIWDbfq6zw5G4aTb4QBQjSbNTEeE/s1600/10748575_10152846817812139_1561531117_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkHviyYHuA1CrBRWuzNeyM66yV5BRlc2r9Gfnt6K-oEiVbHwifAn1rR4BSRjLv_hM0QvU5cow8WTTjIlx74dxNEKPqt8P7atP-INLUy-OHWev5xhhUIWDbfq6zw5G4aTb4QBQjSbNTEeE/s1600/10748575_10152846817812139_1561531117_n.jpg" height="320" width="180" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFmrgsJEEv4zJKEgiWMcToWDqihtX2ZWx7ujotY6bckvCl83ATzw3DNtucFOcDjpSDb1oe_jMWzUOQ6_ja2xbH7telWgcnbdza4C0-5CkLpNOBxT9e6LCMI2kmNq0NmjSumOUspK_ZAgo/s1600/10748692_10152846817827139_998491736_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiFmrgsJEEv4zJKEgiWMcToWDqihtX2ZWx7ujotY6bckvCl83ATzw3DNtucFOcDjpSDb1oe_jMWzUOQ6_ja2xbH7telWgcnbdza4C0-5CkLpNOBxT9e6LCMI2kmNq0NmjSumOUspK_ZAgo/s1600/10748692_10152846817827139_998491736_n.jpg" height="320" width="181" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0hzgjKqg0k9KjgyNa4QoYlCj5skg0gDx5N5UFbRDeuDpSedu_pPc6CpCkGrpCKt7ZPgCDcrMmHi00qcWJtMKEG8jDRn6txpRdCzewNIeag7LYvKLvm8KeDi81ClovDdL-U5z291NFgig/s1600/10751574_10152846817742139_1293790017_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0hzgjKqg0k9KjgyNa4QoYlCj5skg0gDx5N5UFbRDeuDpSedu_pPc6CpCkGrpCKt7ZPgCDcrMmHi00qcWJtMKEG8jDRn6txpRdCzewNIeag7LYvKLvm8KeDi81ClovDdL-U5z291NFgig/s1600/10751574_10152846817742139_1293790017_n.jpg" height="320" width="180" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkB7bRo7rwgUFql_dJjpO6bkeUMUrK5Rs6lN8yBpoui42rqQjVU0fgpdW3dJujSyDEgZV47TzxnlGs4nmt_QGJVXvYGCJ7cb8t9DWPgm_Ilh2tNqFMn9x-6Y8_DPjaXRMXbbguzMM1P8c/s1600/10736213_10154775768375500_1951812351_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgkB7bRo7rwgUFql_dJjpO6bkeUMUrK5Rs6lN8yBpoui42rqQjVU0fgpdW3dJujSyDEgZV47TzxnlGs4nmt_QGJVXvYGCJ7cb8t9DWPgm_Ilh2tNqFMn9x-6Y8_DPjaXRMXbbguzMM1P8c/s1600/10736213_10154775768375500_1951812351_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqf_T7NG0mSQvp9VCHgWsCJ4kTVmZOEduLiVum5NMxcPt7gAODJMnq2oyS5lVzAN05R5MNOBjvnnlkDTBGUnM-cZjrZvqp_TadMLMhJD4YC8Mjlc_K6-3wh-pAeFLhVNmnzFSgY0IKfAk/s1600/10736024_10152846817947139_366237427_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqf_T7NG0mSQvp9VCHgWsCJ4kTVmZOEduLiVum5NMxcPt7gAODJMnq2oyS5lVzAN05R5MNOBjvnnlkDTBGUnM-cZjrZvqp_TadMLMhJD4YC8Mjlc_K6-3wh-pAeFLhVNmnzFSgY0IKfAk/s1600/10736024_10152846817947139_366237427_n.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyjzdjJeSo2e-ih7mXeRRXQzFv5ftM6FwrKJItDeTl6SgRrVTLwCDkk0OKoYoNH5WUp3rarRw_fXjHqJcF3qz32NVHxh-jjcHvTpmLPJkjWWZ3ftMJEmjULOxCD9S1v6z3abh3aB4xAUs/s1600/10751850_10152846817882139_1587487732_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyjzdjJeSo2e-ih7mXeRRXQzFv5ftM6FwrKJItDeTl6SgRrVTLwCDkk0OKoYoNH5WUp3rarRw_fXjHqJcF3qz32NVHxh-jjcHvTpmLPJkjWWZ3ftMJEmjULOxCD9S1v6z3abh3aB4xAUs/s1600/10751850_10152846817882139_1587487732_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Ja vähän vauvajuttuja. Nate on oppinut pussaamaan. Nate ottaa toista joko korvista tai poskista kiinni, vetää lähemmäs omaa naamaansa ja avaa suunsa. Eikä se pure, vaan pussaa (ja kuolaa). Viikolla Nate oli mummollaan hoidossa ja illemmalla minä ja Naten äiti käytiin hakemassa vauva kotiin. Kun saavuimme paikalla, Nate pussasi ensin äitiään. Hetken kuluttua kun minä otin lapsen syliini niin se pussasi minuakin. Yleensä nämä hellyydenosoitukset ovat osa puremista mutta tuolla kerralla Nate ihan oikeasti vain pussasi meitä. Kuinka söpöä! Nate edelleen syö kaikkea mistä saa otteen. Yhtäkään hammasta ei ole vielä kuitenkaan tullut. Tällä viikolla Nate oppi istumaan itse! Ja se tapahtui vielä kun olin kahdestaan Naten kanssa! Yritin ottaa siitä kuvia, mitä esittelisin vanhemmille kuhan he tulevat töistä kotiin mutta se oli vähän kuin olisu kuvannut huojuvaa tornia.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLe3xJ5C3DxnMNkMlhFicP29a6CLkgMfPIxobLWlJTj70y-D-V8fJY2cAa88iTEpFHCVghBg92LQbDvvlKojVcVceBH5MdsD5VhW2bAs2lnDkZISYi3_fMqb2bwAiR0vBVwJeOkpzHU1I/s1600/10743295_10152846822157139_859496933_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjLe3xJ5C3DxnMNkMlhFicP29a6CLkgMfPIxobLWlJTj70y-D-V8fJY2cAa88iTEpFHCVghBg92LQbDvvlKojVcVceBH5MdsD5VhW2bAs2lnDkZISYi3_fMqb2bwAiR0vBVwJeOkpzHU1I/s1600/10743295_10152846822157139_859496933_n.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbyfw84-FaMzZDaT7G1rDg9aih74QzJoKvLsk_jcnFlO1mYv8iyZnTrL3y8OjcNs8HoJPVXDJRvMFL8YkRvgsVBJyaN5NPiNYPziDXGiij5tIE7T-bNcsoQFudH65HVTPFnMLOgSTU5CQ/s1600/10799337_10152846822192139_1216840898_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbyfw84-FaMzZDaT7G1rDg9aih74QzJoKvLsk_jcnFlO1mYv8iyZnTrL3y8OjcNs8HoJPVXDJRvMFL8YkRvgsVBJyaN5NPiNYPziDXGiij5tIE7T-bNcsoQFudH65HVTPFnMLOgSTU5CQ/s1600/10799337_10152846822192139_1216840898_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge9KTWdXL6DvAeymkFgiX7G4V9wQGM7kIinbKFAanUf88DkZWtMHRRzpQwQ3M8j4RshxLQ1GeeMEvq_6AuoVFO-S5Om4-0qdzY5Tp7um24ipSuP5y6cgpA3nOUGeB3LQxY6GFPZVayeMg/s1600/10749208_10152846822077139_810499253_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge9KTWdXL6DvAeymkFgiX7G4V9wQGM7kIinbKFAanUf88DkZWtMHRRzpQwQ3M8j4RshxLQ1GeeMEvq_6AuoVFO-S5Om4-0qdzY5Tp7um24ipSuP5y6cgpA3nOUGeB3LQxY6GFPZVayeMg/s1600/10749208_10152846822077139_810499253_n.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7npQdOxekRqM3bSvaIRs47nV0QdBiP3xt9WfVaAnAY1xaBLzBmpJbVVdNDXk7haOSPFKNINR_TjoTePfe0c6rVl8-jdtAts_8dXAbOxYsRyOSEIkAJOhX_oiS6PbpgUVwfRXtTnF6w8Y/s1600/10749240_10152846821947139_826028141_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh7npQdOxekRqM3bSvaIRs47nV0QdBiP3xt9WfVaAnAY1xaBLzBmpJbVVdNDXk7haOSPFKNINR_TjoTePfe0c6rVl8-jdtAts_8dXAbOxYsRyOSEIkAJOhX_oiS6PbpgUVwfRXtTnF6w8Y/s1600/10749240_10152846821947139_826028141_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Englanti kuittaa! Life is good!<br />
<br />
<i>Nyt soi:</i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=WIm1GgfRz6M">The Script - Superheroes</a>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-63627011421698683212014-10-29T19:26:00.000+00:002014-10-29T19:26:29.517+00:00Viime viikon riennotHuh, viime viikko meni ihan hujauksessa ohi. Olin ekaa viikkoa "töissä", eli toisin sanoen lapsenvahtina 10h päivässä. Samalla pistin opparin kasaan ja lähetin sen esitarkastukseen. Loppuviikko meniki Lontoossa. Johan oli viikko!<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcpYG4qhrLFE9StCBB7acP39kInhKIcOnrURxWwtC46cDkXy6Sn2D9CnYS75ezZpg2WsejzBsi6XtlaKXKq0O2nXojxgyDseleORaX31yyXAz_3yuWrkM_pH7ulojQxXY3A6NEOK7x7jM/s1600/967838_10152833907737139_527183916_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcpYG4qhrLFE9StCBB7acP39kInhKIcOnrURxWwtC46cDkXy6Sn2D9CnYS75ezZpg2WsejzBsi6XtlaKXKq0O2nXojxgyDseleORaX31yyXAz_3yuWrkM_pH7ulojQxXY3A6NEOK7x7jM/s1600/967838_10152833907737139_527183916_n.jpg" height="200" width="150" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX66a5th6QzeEqwxqKvhpwHlZiRW4nZfP0fhWv7thqcSXn2WXz0ySBcbLzP5IKBfdfUvL49DZfFoYi8AHbIVAdceFxKpUmZ2jhsPoPHdVVmvNRUQ4D70guyfdZJ8FUpfScMqvdaYSEtCA/s1600/10711204_10152833906497139_1979854420_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX66a5th6QzeEqwxqKvhpwHlZiRW4nZfP0fhWv7thqcSXn2WXz0ySBcbLzP5IKBfdfUvL49DZfFoYi8AHbIVAdceFxKpUmZ2jhsPoPHdVVmvNRUQ4D70guyfdZJ8FUpfScMqvdaYSEtCA/s1600/10711204_10152833906497139_1979854420_n.jpg" height="200" width="200" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0glcJvxwSnEgmtaOIORXsEoJUG85Y5Shnhpov5hZf3t0V5VVy42nTs_d4ywpm7cnWCiBDZyL9o3ikykAbAIJbond9McjebCpwh_LAki40UE1qv2RzvmEEpFMuRljcYw-j6rJ_Iz-8BKU/s1600/10733655_10152833907822139_1172055922_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg0glcJvxwSnEgmtaOIORXsEoJUG85Y5Shnhpov5hZf3t0V5VVy42nTs_d4ywpm7cnWCiBDZyL9o3ikykAbAIJbond9McjebCpwh_LAki40UE1qv2RzvmEEpFMuRljcYw-j6rJ_Iz-8BKU/s1600/10733655_10152833907822139_1172055922_n.jpg" height="150" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEopxBxFtuQ6kJ2K0B4P6c_qw2o2LLikC7G29kRDCfiHNOShm2Y2dzRaVeWmN1x2Dwl4mDHj2MVKxHZburIFSD_16HZfjK_p4PyANhtxP7dTR-teYwNWU40zdHeHOwgiuZ3V5dRWW7Kbg/s1600/10743722_10152833907912139_1344321391_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhEopxBxFtuQ6kJ2K0B4P6c_qw2o2LLikC7G29kRDCfiHNOShm2Y2dzRaVeWmN1x2Dwl4mDHj2MVKxHZburIFSD_16HZfjK_p4PyANhtxP7dTR-teYwNWU40zdHeHOwgiuZ3V5dRWW7Kbg/s1600/10743722_10152833907912139_1344321391_n.jpg" height="150" width="200" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT8saN17mrZN0X9GENTb2zPcsGzzBADLIr-SeRlA88NEW1Rt9O5q8WeDwMJPZxq1XUAHj6bSJHSgjFS3x7_QKbHlivt1M4kXo4icA2q39T2gYjfbURVTSnk3WwwhbNAY1DeEUKpQIY50M/s1600/10735689_10152833908097139_1261451480_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjT8saN17mrZN0X9GENTb2zPcsGzzBADLIr-SeRlA88NEW1Rt9O5q8WeDwMJPZxq1XUAHj6bSJHSgjFS3x7_QKbHlivt1M4kXo4icA2q39T2gYjfbURVTSnk3WwwhbNAY1DeEUKpQIY50M/s1600/10735689_10152833908097139_1261451480_n.jpg" height="150" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0V46lek8TBGIlywz9ESWmlWTKuQTC9_DdaQZTGTzmvRPNEo9IBT-WGy6umlXO7sMt0eDC64r-4RlqucW-u00lYXcvdr7Z69JFUNA8oITKqykTMMndxbEk7uk_gYmdK1K9nKMDL7ty5-c/s1600/10744866_10152833908262139_402540839_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0V46lek8TBGIlywz9ESWmlWTKuQTC9_DdaQZTGTzmvRPNEo9IBT-WGy6umlXO7sMt0eDC64r-4RlqucW-u00lYXcvdr7Z69JFUNA8oITKqykTMMndxbEk7uk_gYmdK1K9nKMDL7ty5-c/s1600/10744866_10152833908262139_402540839_n.jpg" height="200" width="150" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEincHPGX_01OBpfnHwNa_BtkHcm-vceu1IZuhRUe6JS6JgW6Y_ob1PfnRA0XEa7aCSUhM4MKQczieLd9N90jQ-cL3NolW2gIjTLcayuzeTeAqTTFbXyI2m8aSzHPwex3Tlk1sQXLGdgrNw/s1600/10751627_10152833908392139_2066135194_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEincHPGX_01OBpfnHwNa_BtkHcm-vceu1IZuhRUe6JS6JgW6Y_ob1PfnRA0XEa7aCSUhM4MKQczieLd9N90jQ-cL3NolW2gIjTLcayuzeTeAqTTFbXyI2m8aSzHPwex3Tlk1sQXLGdgrNw/s1600/10751627_10152833908392139_2066135194_n.jpg" height="200" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx4JeKdQG4eoA7Mh9GKjNYYpylL_-aCd_1Cxfjn65cozjxwHn_RKUnfRVUcidl9jmPJweHGX1IZzFBlWJ_u7Gr6kBQUVtJBWLovF62gIFRiOj1p-JgJdkzYuZzb9p8it8BS0aKkwkRjNs/s1600/10748750_10152833908027139_648323915_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgx4JeKdQG4eoA7Mh9GKjNYYpylL_-aCd_1Cxfjn65cozjxwHn_RKUnfRVUcidl9jmPJweHGX1IZzFBlWJ_u7Gr6kBQUVtJBWLovF62gIFRiOj1p-JgJdkzYuZzb9p8it8BS0aKkwkRjNs/s1600/10748750_10152833908027139_648323915_n.jpg" height="150" width="200" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrhbCnKb2RWU5RuCb-9P3dSlYuCj6O7Upwzipo0gfW_8UTlT6yGAg80dbyBrqSm602cSviRFln96i5BEQ4BNSDmRePiU9PbQQEZBB-XtYLqPEVHv_AxrjJnt5saput2baddnyVdhov7VE/s1600/10711632_10152833906722139_2012199945_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrhbCnKb2RWU5RuCb-9P3dSlYuCj6O7Upwzipo0gfW_8UTlT6yGAg80dbyBrqSm602cSviRFln96i5BEQ4BNSDmRePiU9PbQQEZBB-XtYLqPEVHv_AxrjJnt5saput2baddnyVdhov7VE/s1600/10711632_10152833906722139_2012199945_n.jpg" height="200" width="150" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3tSdU74ev9SXZX6gqo0P01TLZpK6MUynHKSQ4czDdg083mdzmEpMvveRnC_vQNLlvJ0QYGQjrZ1PKBXl80vJpyHDK2hHTm8T1G86PZGjXCjaERI1UOuaAJtacD3ZQT0_2k-5XOlqEp_Q/s1600/10733423_10152833907347139_977206513_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3tSdU74ev9SXZX6gqo0P01TLZpK6MUynHKSQ4czDdg083mdzmEpMvveRnC_vQNLlvJ0QYGQjrZ1PKBXl80vJpyHDK2hHTm8T1G86PZGjXCjaERI1UOuaAJtacD3ZQT0_2k-5XOlqEp_Q/s1600/10733423_10152833907347139_977206513_n.jpg" height="200" width="150" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXYA6ZAspZAkdD53P2faLGhHiIvldGhvaCuCuJQTpIyI3Kkq8Kui15oqB3OhjWkIE4YDokVrvIzoOOSnT8xZfmSgssVKgNFaXKGH9dQEJgLXGNRv5LqQwvW0xR7B1YIpTRMDBASseQXXI/s1600/10733375_10152833906822139_1852610393_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgXYA6ZAspZAkdD53P2faLGhHiIvldGhvaCuCuJQTpIyI3Kkq8Kui15oqB3OhjWkIE4YDokVrvIzoOOSnT8xZfmSgssVKgNFaXKGH9dQEJgLXGNRv5LqQwvW0xR7B1YIpTRMDBASseQXXI/s1600/10733375_10152833906822139_1852610393_n.jpg" height="150" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3qwjAOWetsLxRfMdZLouoa7O0zFmSz6VeEUozT7BvfMBauzENkHnUcW5wALkktbGDhUuWreyv6Gyc7doGnImXxL_BXGICawnU6PK4no8ePTaC-9jhUNXFc7i0uDu3F0GVvTqhjGDdqJc/s1600/10735801_10152833906922139_255261291_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3qwjAOWetsLxRfMdZLouoa7O0zFmSz6VeEUozT7BvfMBauzENkHnUcW5wALkktbGDhUuWreyv6Gyc7doGnImXxL_BXGICawnU6PK4no8ePTaC-9jhUNXFc7i0uDu3F0GVvTqhjGDdqJc/s1600/10735801_10152833906922139_255261291_n.jpg" height="150" width="200" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2IA9HTWTf4s3Jk4dDfBCLskAG6etVN8zzRnGTUon3N8A3loBqha4KMA77U_cxZaZzpdIgLijvBj1OOB6LH39tDJ5YOsk9ZvdkkpKdQK_ydG28rvDJ6RzEEHzqqTlTe96fK1Wf84BzLFA/s1600/10743720_10152833906647139_1781179701_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2IA9HTWTf4s3Jk4dDfBCLskAG6etVN8zzRnGTUon3N8A3loBqha4KMA77U_cxZaZzpdIgLijvBj1OOB6LH39tDJ5YOsk9ZvdkkpKdQK_ydG28rvDJ6RzEEHzqqTlTe96fK1Wf84BzLFA/s1600/10743720_10152833906647139_1781179701_n.jpg" height="200" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigbiudubDtmciPDOdHm4LG9oaxsO0W8RPPheGO4RtXqUGxH05Muhyxe2JcroJx24QzNLBKCCxQA67pPyu9I0vq0GOg3J5gO-bc3rQ2B8lB2HWrkiqwBUXid5YV44Vp92qf23pV_D4aooM/s1600/10748929_10152834027057139_1096869875_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigbiudubDtmciPDOdHm4LG9oaxsO0W8RPPheGO4RtXqUGxH05Muhyxe2JcroJx24QzNLBKCCxQA67pPyu9I0vq0GOg3J5gO-bc3rQ2B8lB2HWrkiqwBUXid5YV44Vp92qf23pV_D4aooM/s1600/10748929_10152834027057139_1096869875_n.jpg" height="200" width="150" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhezt-sqjMNUdjorngW8gSNN7v5Cd3_AB8CxjvmE-HiBYzikc1gnYWhmDyZtd-9hNsDWiyzTV1Bir9d8BTX3EM_AAQu6UpK55d-Um7e1QzLChBHM0W_GWMDMVHQfCcvf3URgK4gazDoHDA/s1600/10748924_10152833907107139_478888127_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhezt-sqjMNUdjorngW8gSNN7v5Cd3_AB8CxjvmE-HiBYzikc1gnYWhmDyZtd-9hNsDWiyzTV1Bir9d8BTX3EM_AAQu6UpK55d-Um7e1QzLChBHM0W_GWMDMVHQfCcvf3URgK4gazDoHDA/s1600/10748924_10152833907107139_478888127_n.jpg" height="200" width="200" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0HiD9wtEroJO3PNM3ZZY8lLK6TFtXSxU7ML80DuwOGDeyV9FOGZmtb0ZeqTJbnTv56TKvweUfmmPOs2_IDngntqYzNpgGN8pue1qZFfe4CLUM_pw0NSzsj-B8hzLJlFDVOmSEJRu_K-s/s1600/10743311_10152833907552139_1834821637_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0HiD9wtEroJO3PNM3ZZY8lLK6TFtXSxU7ML80DuwOGDeyV9FOGZmtb0ZeqTJbnTv56TKvweUfmmPOs2_IDngntqYzNpgGN8pue1qZFfe4CLUM_pw0NSzsj-B8hzLJlFDVOmSEJRu_K-s/s1600/10743311_10152833907552139_1834821637_n.jpg" height="200" width="200" /></a></div>
<br />
<br />
Kuten huomata saattaa niin mun elämä on ollut aika täynnä lastenvaunuja. Tuo yksi naamakuva oli pakko päivittää ku näytän siinä aivan murtovarkaalta.<br />
<br />
Lontoo oli taas aivan huippu. En tiiä mikä siinä kaupungissa on, mutta jotenki se tuntuu aina kodilta. En ole ikinä ollut missään paikassa mikä olisi Lontoon voittanut.<br />
<br />
<i>Nyt soi:</i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=MYSVMgRr6pw">Hozier - Take Me To Church</a>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-72592114051383408892014-10-17T15:22:00.001+01:002014-10-17T15:39:40.587+01:00No one told you life was gonna be this wayNyt kun pitäisi kirjoittaa opinnäytetyö valmiiksi, niin jotenkin sitä keksii niin paljon muuta tekemistä. Selailin brasilia-blogiani ja jäin fiilistelemään sitä aikaa elämästäni. Samalla huomasin, että olen silloin jaksanut kirjoittaa _melko_ pitkiä blogitekstejä. Yritän parantaa tapojani tämän suhteen, mutta saa nähdä kuinka käy.<br />
<br />
Olen tottunut yllättävän hyvin Englantiin ja englantilaisten (myös outoihin) tapoihin. Hanavesi ei enää maistu niin pahalta. Tai siis maistuuhan se aivan kalkilta, mutta sitä pystyy juomaan irvistämättä. Kaikissa taloissa on kylmä ja kosteaa sisällä. Lähestulkoon jokaisesta talosta löytyy myös hometta. Koska talojen/asuntojen lämmistys on kallista, ei niitä lämmitetä ennenkuin ulkona on oikeasti kylmä. Meillä on tällä hetkellä tässä kämpässä lämmitys päällä tunnin vuorokaudessa. Kylmyys ei ole niin paha kuin pelkäsin, tähän tottui melko äkkiä. Onneksi tuli otettua Suomesta mukaan useammat villasukat :) Mutta kosteus, se on paha. Kaikki vaatteet ovat aina nihkeitä, kylmiä ja kosteita kun ne laittaa päälle. Ällöttävää. Minun huoneeni toimii ainakin toistaiseksi pyykinkuivaushuoneena, koska minulla nyt on tilaa täällä. Kosteat pyykit vielä lisäävät ilmankosteutta. Esimerkiksi minun sohvani tuntuu jatkuvasti siltä kuin siihen olisi kaatunut lasillinen vettä. Olin tuonut Suomesta mukanani pussillisen missä äxiä vai ässä mixiä, niitä kirpeitä kuitenkin. Olin avannut pussin ja jättänyt sen pöydälle. Seuraavana päivänä kun otin pussista muutaman karkin, huomasin että ne olivat kuin vesisateessa uitetut. Heitin loppupussin roskiin.<br />
<br />
Tietysti minulle on sattunut tässä melkein kahden viikon aikana sattunut ja tapahtunut. Ensimmäisinä päivinäni täällä olin yksin yhden iltapäivän. Kävin tekemään itselleni lounasta, ja olin laittamassa levyä/liettä päälle että saisin paistettua kananmunia. No tietenkin täällä on kaasuliesi. Hetken aikaa pyörin keittiössä ympyrää miettien miten se toimii. Suurimpana kysymyksenä oli, että tarvitsenko tulitikkuja sen sytyttämiseen. En kehdannut soittaa kenellekään ja kysyä, vaan päätin itse selvittää asian. Vartin jälkeen keksin, että kun avaa kaasun ja painaa sitä ainoaa nappia mikä lieden vieressä on, niin levy menee päälle. Eräänä iltana valvoin myöhään kun muut olivat jo nukkumassa. Kun itse väsyneenä olin menossa nukkumaan, huomasin etten tiedä mistä olohuoneen valot sammutetaan. Kävelin pitkin huonetta, konttasin lattialla, seisoin sohvan selkänojalla mutta en vain löytänyt valokatkasijaa mistään. Vartin kuluttua luovutin, jätin valot päälle ja menin nukkumaan. Seuraavana aamuna selvitin asian. Tänään olen taas viettänyt iltapäivää yksin kotona. Tiskipöydän reunalla oli laseja kuivumassa, ja ajatuksissani tiputin viinilasin lattialle ja se hajosi. Hetken aikaa seisoin paikallani ja mietin mitä ihmettä nyt teen. Pompin lasinsirujen keskeltä pois, nappasin kissan kainalooni ja heitin sen makuuhuoneeseen turvaan. Sitten aloin etsimään imuria. Sain kuin sainkin siivottua kaiken. Jälleen konttasin pitkin lattiaa varmistamassa, että kissan tai vauvan ulottuville jäänyt yhtään lasinsiruja, ennenkuin vapautin kissan makuuhuoneesta. Sen jälkeen laitoin viestiä Naten vanhemmille tapahtuneesta, ihan vain että tietävät varoa mahdollisia lasinsiruja. Sain vastaukseksi "You make me laugh". Noh, nyt ainakin tiedän miten liesi toimii, mistä valot sammutetaan ja missä imuria säilytetään.<br />
<br />
Minun pitäisi laittaa oppari kymmenen päivän päästä esitarkastukseen. Ensi viikko minulla on aivan tajuttoman kiireinen, joten oli etukäteen suunnitellut että tämän viikon sunnuntaihin mennessä oppari olisi valmis. Vielä tähän mennessä en ole tehnyt mitään sen eteen. Olen tänään menossa illalliselle enemmän ja vähemmän tuttujen kanssa. Huomenna tai sunnuntaina olisi tarkoituksena mennä kaupoille pyörimään ja elokuviin katsomaan Gone Girl. Jaa että missä vaiheessa kirjoitan sen opparin?Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-9587218719539257172014-10-15T20:56:00.002+01:002014-10-15T20:56:42.317+01:00Ötökän elämääKuten viime perjantai-iltana Lontoossa kaikille toitotin, minulla on kotonani viisikuinen vauva. Elämä vauvan kanssa ei ainakaan ole tylsää. Taino mikäs minä olen sanomaan, kun ei se oma lapsi ole. Kuitenkin tämä lapsi kuuluu minun arkeeni, ja näen häntä päivittäin vaikka en olisikaan ns. töissä. Vaikka suurin osa päivistä on vain ajan tappamista, hassuja asioita ehtii silti sattua jatkuvasti. Esimerkiksi eräänä päivänä Nate ei tunnistanut minua vaan pelästyi kun olin laittanut pipon päähäni. Ymmärrän, että näin halloweenin alla monet asiat voivat olla pelottavia, ja onhan se pipo naamiaisasuista pelottavin. <div>
<br /></div>
<div>
Nate on viime viikolla oppinut kääntymään selältään mahalleen. Siitä hän ei kuitenkaan pääse eteenpäin, ja hermothan siinä usein menee kun on jumissa samassa asennossa. Nate on kova puremaan kaikkea. Onneksi hampaita ei ole vielä tullut yhtään, sillä siinä purennassa on jo muutenkin voimaa. Jos vahingossakin omat kädet on lähellä Naten naamaa niin aika äkkiä ne päätyy suuhun pureskeltavaksi. Tänään Nate kovasti yritti syödä minun varpaitani. Parasta on, kun Nate (yrittää) syödä jotain, on hänellä hauska ilme. Ihankuin hän oikeasti kuvittelisi, että hänen suuhunsa mahtuu loputtomasti asioita. Katsoimme tässä yhtenä iltana Walking Deadin uusimman jakson. Yhdessä kohtauksessa eräs zombie kumartui ihmisen kasvojen päälle syödäkseen häntä. Totesimme kaikki yhteen ääneen "Ihan kuin Nate". En tiedä oliko sillä zombiella jotenkin vauvamaisia piirteitä, vai onko Nate vain zombiemainen, mutta yhdennäköisyys oli huomattava. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tänään kävimme läheisellä leisure centerillä vähän ihmettelemässä paikkoja. Uimahallin lisäksi sieltä löytyi lapsille leikkialue, mikä oli kaikkine liukumäkineen, pallomerineen ja tunneleineen melko suuri. Nate oli vähän väsynyt eikä häntä kiinnostanut kaikki hienot vempeleet, mutta minä olin sitäkin innostuneempi kaikesta. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEildkZAgVdbPkxSwwbX4OpvbkVsNQpc_aiWtNkveU37fbiOMndOLGD-7ICCu-Iw1TPG7xbtzvpFL2p5ooj8-jY8OqzGm01r6nHD87YziutuJVMRe46uvtlhmxrtQ2E2BqEQNHaDiCXKNho/s1600/10721383_10152806015177139_1244616151_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEildkZAgVdbPkxSwwbX4OpvbkVsNQpc_aiWtNkveU37fbiOMndOLGD-7ICCu-Iw1TPG7xbtzvpFL2p5ooj8-jY8OqzGm01r6nHD87YziutuJVMRe46uvtlhmxrtQ2E2BqEQNHaDiCXKNho/s1600/10721383_10152806015177139_1244616151_n.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6a8PsmAhBG98Xa3QPdCVYQzuTpPV8sALlzvm_y-sN_f_vjItN4jktoZ3gj3l6oxGiQol-UJ4bIZwMNdyVmDaq4R7CLesrhkJNFGdc-pJZMgTeVOmI2-xGpnwj5giZEsUheu3-IXdGNQw/s1600/10735621_10152806015247139_907662858_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6a8PsmAhBG98Xa3QPdCVYQzuTpPV8sALlzvm_y-sN_f_vjItN4jktoZ3gj3l6oxGiQol-UJ4bIZwMNdyVmDaq4R7CLesrhkJNFGdc-pJZMgTeVOmI2-xGpnwj5giZEsUheu3-IXdGNQw/s1600/10735621_10152806015247139_907662858_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisBeLGf-_-mTQTYVgp4ikcobHVZKwH1JBYbvL3qTCNTV8r0_bn-Hyo34zkDsensx0woUdNj0rTAvqRUJusjQu0JYb03oG5wfdVY3LAs61bG-XkuClWqUeiD9QiZdqITGBbDnHPYC_1ilI/s1600/10726200_10152806014707139_1957811946_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisBeLGf-_-mTQTYVgp4ikcobHVZKwH1JBYbvL3qTCNTV8r0_bn-Hyo34zkDsensx0woUdNj0rTAvqRUJusjQu0JYb03oG5wfdVY3LAs61bG-XkuClWqUeiD9QiZdqITGBbDnHPYC_1ilI/s1600/10726200_10152806014707139_1957811946_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
Kun aloitin tämän pätkän kirjoittamisen, Nate oli juuri herännyt päiväunilta. Hetken aikaa yritin kirjoittaa, mutta ei siitä tuntunut mitään tulevan kun oli auttaja vieressä. Nyt kuitenkin kun pieni on jo yöunilla sain tämänkin valmiiksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyy4AKQVpNAvunqlsuAj4tpyR0x9Orcn14OfOxQkCK1WcIbNntnNj_I2x5hYFwU0-L2mjaswGQXblaiT0xvvZ3aEMy49JhQYFy8RIc1goUky8tHLC9aSp6YoEwxyY9H_-SE01WVA_CQ1g/s1600/10733479_10152806127732139_1272288289_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyy4AKQVpNAvunqlsuAj4tpyR0x9Orcn14OfOxQkCK1WcIbNntnNj_I2x5hYFwU0-L2mjaswGQXblaiT0xvvZ3aEMy49JhQYFy8RIc1goUky8tHLC9aSp6YoEwxyY9H_-SE01WVA_CQ1g/s1600/10733479_10152806127732139_1272288289_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Nyt soi:</i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=7PCkvCPvDXk">Meghan Trainor - All about that bass</a> </div>
<br /></div>
<div>
</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-48221426462528412372014-10-14T13:35:00.000+01:002014-10-14T13:35:10.665+01:00BFF'sKirjoitin tämän pienen pätkän jo ennen reissuun lähtöä, mutta se jäi julkaisematta. Nyt törmäsin siihen uudelleen, joten päätin laittaa sen tänne. I wrote this tiny bit two weeks ago but I totally forgot to post it. Now I just found it again and wanted to share it with you.<br />
<br />
Monet au pairiksi lähtevät menevät uuteen maahan ilman tuttuja tai ystäviä. Minulla tilanne on täysin päinvastainen. Minulla on Englannissa vahva ystäväverkko. Ja ystävillä tarkoitan oikeita ystäviä, sellaisia kenet olen tuntenut jo kymmenen vuotta. Kyllä, kymmenen vuotta, siitä asti kun olen itse ollut 12-vuotias. Kun minulla on nämä ihmiset ympärillä, tiedän että en ole yksin. Eikä minulla pelkästään ole ystäviä Englannissa. Minulla on perhe. Oikeastaan minulla on useita perheitä. Jotkut näistä ystävistäni ovat niin läheisiä, että tässä vuosien varrella en pelkästään ole tutustunut heidän perheisiinsä vaan voin myös sanoa kuuluvani näihin perheisiin.<br />
<br />
Many au pairs go to a new country without knowing anyone from there. My situation is completely different. I have many friends in England. And with friends I mean people whom I've known for ten years. Ten years. And do I not only have friends. I have families. Some of these people are so close to me that I feel like I am a part of their family. And that is something. I know that no matter what happens I won't be alone.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-dqzTkoyHatRF-XCYWLUf3Ip6MlqTVrK8HA7BThvD0lJBDHUXVQk8uvhBmYhzthFBPIEo7ICvgknU8nXU6ZNbwD67AjFfMsWjmEHkg8O8Xwie2aLftSMq0_iVhVodS6s1PjZgbIItQs8/s1600/23456_10150094369450413_7567857_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh-dqzTkoyHatRF-XCYWLUf3Ip6MlqTVrK8HA7BThvD0lJBDHUXVQk8uvhBmYhzthFBPIEo7ICvgknU8nXU6ZNbwD67AjFfMsWjmEHkg8O8Xwie2aLftSMq0_iVhVodS6s1PjZgbIItQs8/s1600/23456_10150094369450413_7567857_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpC4pG5C4QcHKM4wzBqmGYXyPK7JhcqNvGgqI_enKP8UD3jkrhheGhR5p1rCq4BTk_UG3yALjnlkDhYMSYS_ZqM99PKB-S5-1Kz6XKWYpSUYvvf2A5qsBjY3paGxLLnTLQxnOQ6E5-LHs/s1600/41194_10150251396995413_2183471_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpC4pG5C4QcHKM4wzBqmGYXyPK7JhcqNvGgqI_enKP8UD3jkrhheGhR5p1rCq4BTk_UG3yALjnlkDhYMSYS_ZqM99PKB-S5-1Kz6XKWYpSUYvvf2A5qsBjY3paGxLLnTLQxnOQ6E5-LHs/s1600/41194_10150251396995413_2183471_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0jMJXdT3g9jcdeicpxTz5NOQRrfv3M7MEkKSEyc-13AZJm_LQuA4kw5LKeGAGD74onDU6eUDmyoMLQvuCU9hPftFZ0XWJccT2COed9_b1ssFrckjvdcb2nqu-L2QG-2MwGbc09VGUxMQ/s1600/44472_464438317138_7525162_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0jMJXdT3g9jcdeicpxTz5NOQRrfv3M7MEkKSEyc-13AZJm_LQuA4kw5LKeGAGD74onDU6eUDmyoMLQvuCU9hPftFZ0XWJccT2COed9_b1ssFrckjvdcb2nqu-L2QG-2MwGbc09VGUxMQ/s1600/44472_464438317138_7525162_n.jpg" height="320" width="260" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDu3OLadz9Dg7EJMkkQshcu4VtIccewCpmtyAXyC3GmrLsSHjakC7vZSzEgBKCLFunVtXneOqHg-V_c0AIZQtTPF0D0aORck4ZbYrWIDQ2qXpnPtPPWokrB1WpzSNll38E2yrvcYqpeCA/s1600/185726_10150417310530413_6175342_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDu3OLadz9Dg7EJMkkQshcu4VtIccewCpmtyAXyC3GmrLsSHjakC7vZSzEgBKCLFunVtXneOqHg-V_c0AIZQtTPF0D0aORck4ZbYrWIDQ2qXpnPtPPWokrB1WpzSNll38E2yrvcYqpeCA/s1600/185726_10150417310530413_6175342_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVWoqiRkzwvZv1-URy2CvQWcVqR9ydGbLTrdTO41ntcD0LZzC75zqc1VAkB2nLW6q7U7pi8DBcxagfqzA8988C86jQ7raY72iK5aIjcNZG-T6fUzRYS9oBWMih_e4E0qJwCJiQaYZHVh8/s1600/299730_10151101156315413_119020954_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVWoqiRkzwvZv1-URy2CvQWcVqR9ydGbLTrdTO41ntcD0LZzC75zqc1VAkB2nLW6q7U7pi8DBcxagfqzA8988C86jQ7raY72iK5aIjcNZG-T6fUzRYS9oBWMih_e4E0qJwCJiQaYZHVh8/s1600/299730_10151101156315413_119020954_n.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<i>Nyt soi: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0gNKttnF8Z0">Taylor Swift - Riptide</a> </i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<br />Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-55821489343984924022014-10-09T14:54:00.003+01:002014-10-09T14:54:56.969+01:00"When a man is tired of London, he is tired of life"<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF1cAq2Tl1pBPA9s7dnK1S6BrB-YhroXE5xWajXMEAdkLSi_g6d5J8TLMx-cUx-n8qUeFATeSCr5r8HDUduBXfor3M7ur7fQuodIkMf3LgisD4P4z-v84vlm-KhncpZoo1qvzSc9s-5U8/s1600/il_570xn-291294272.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiF1cAq2Tl1pBPA9s7dnK1S6BrB-YhroXE5xWajXMEAdkLSi_g6d5J8TLMx-cUx-n8qUeFATeSCr5r8HDUduBXfor3M7ur7fQuodIkMf3LgisD4P4z-v84vlm-KhncpZoo1qvzSc9s-5U8/s1600/il_570xn-291294272.jpeg" height="320" width="251" /></a></div>
<br />
<br />
Olen ollut 13-vuotias kun olen ensimmäisen kerran käynyt Englannissa. Rakastuin tähän maahan. Lontoo on aina ollut kaikkein kiehtovin kaupunki missä olen käynyt. Ajatus siitä, että vielä jonain päivänä asuisin Englannissa tuli päähäni jo nuorena.<br />
<br />
Tuntuu edelleen hassulta ajatella että oikeasti asun täällä. Minulla on aivan upea kämppä. Tykkään mun huoneesta aivan tajuttomasti. Vaikka tämä ei olekaan kovin iso, niin tilankäyttö on ollut järkevää. Mulla on parvisänky, sen alle mahtuu hyvin sohva ja hyllyjä. Löytyy jopa oma telkkari! Jo ensimmäisenä päivänä sain paikallisen puhelinliittymän. Tänään minulle lyötiin käteen kotiavaimet ja auton avaimet. Minulla on tosiaan auto täällä käytössä, ei se oma ole mutta saan käyttää sitä oikeastaan koska vain haluan. Alkuun oli vaikeuksia saada kaikki vakuutusasiat kuntoon että pääsisin ajamaan. Niistä kuitenkin selvittiin ja nyt pääsen kurvailemaan väärällä puolella tietä! Pankkitilin avaaminen ei olekaan niin helppoa kuin olin kuvitellut, mutta se on työn alla. Oman pankkitilin lisäksi saan luottokortin perheen yhteiselle tilille. Lähipäivinä olen menossa läheiseen kirjastoon hankkimaan kirjastokorttia. Vaikka mulla on näiden kaikkien asioiden lisäksi aivan mahtavia ihmisiä ympärillä, tuntuu hassulta ajatella että oikeasti asun täällä.<br />
<br />
<br />
<i>Nyt soi:</i> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rjFaenf1T-Y">Edward Sharpe & The Magnetic Zeros - Home</a>Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-17860134139265792622014-10-07T12:24:00.000+01:002014-10-07T12:24:02.147+01:00Helsinki - LondonAurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Ensimmäinen yö uudessa kodissa takana, tavarat melkein purettu paikoilleen ja uusi puhelinliittymä hankittu!<br />
<br />
Olin tosiaan pakannut jälleen kerran kuin olisin talvisotaan lähdössä, ja vaatteita tuli otettua reippaasti. Lentokentän vaaka kertoikin iloisen yllätyksen; matkalaukku oli melkein 10kg liian painava. Ei siinä muu auttanut kuin avata laukku ja siirtää sieltä tavaroita käsimatkatavaroihin ja pukea enemmän päälle. Tästä löytyy tietenkin kuvamateriaalia koska äiti kulki perässäni kuin paparazzi.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix1Narm_d9aF4uZl7Hve3LH2mDdfaFmokfSWcOtv2e72P5OIALgQ1ywY-8ECD-YUI_vtQr0gAd1T_0KL8d_5RISRbEPN3JgfoEIc2VPNvU55zJUMp_qsHRE8QKCt31xmttEgtM6asNLEw/s1600/IMG-20141006-WA0003.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"> <img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix1Narm_d9aF4uZl7Hve3LH2mDdfaFmokfSWcOtv2e72P5OIALgQ1ywY-8ECD-YUI_vtQr0gAd1T_0KL8d_5RISRbEPN3JgfoEIc2VPNvU55zJUMp_qsHRE8QKCt31xmttEgtM6asNLEw/s1600/IMG-20141006-WA0003.jpg" height="320" width="240" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNjtoGYaHETMJqL1X_epEbNZtnvJXNsLRVYoSVWTZGai640BOTYHgCaUUPWbw7dEBlVbXUlvBTXPYs2LvB4WzTCTUgHklKRqC8OCayG9ZG6fUzCwJtd5bNSAPEvSJNqdtutpfK0t0xwk/s1600/IMG-20141006-WA0000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiNjtoGYaHETMJqL1X_epEbNZtnvJXNsLRVYoSVWTZGai640BOTYHgCaUUPWbw7dEBlVbXUlvBTXPYs2LvB4WzTCTUgHklKRqC8OCayG9ZG6fUzCwJtd5bNSAPEvSJNqdtutpfK0t0xwk/s1600/IMG-20141006-WA0000.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSecmrGV31RJ6Y_OhuIeL-tuw2vbWHPmoPHU37MXzRAw8wB_3GBwxqXVkokF3ADF7CXn8qJqIZgOnrEnXbTTweLin00RRTyWQmx6D_-RmS7w4gvgSZR1P1N0pWQldkc9nssKElHrpzwt8/s1600/IMG-20141006-WA0005.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSecmrGV31RJ6Y_OhuIeL-tuw2vbWHPmoPHU37MXzRAw8wB_3GBwxqXVkokF3ADF7CXn8qJqIZgOnrEnXbTTweLin00RRTyWQmx6D_-RmS7w4gvgSZR1P1N0pWQldkc9nssKElHrpzwt8/s1600/IMG-20141006-WA0005.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Selvisin koko omaisuuteni kanssa reissuun; mitään ei tarvinut jättää Suomeen. Lento meni nopeasti ja pian olinkin Lontoossa! Eka ilta meni kivasti, kun pääsin kotiin niin illallinen oli jo valmiina. Ilta menikin vaihtaessa kuulumisia. Uni tuli oikeastaan saman tien kun pääni löin tyynyyn. </div>
<div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg4btpNpqFkfjq_hLUo4tzVpqz3uT_oM96GfGK0jMI5WBy6wuDrcDnmKMTBL2pQZ817efQnf2nHC1kTesvOSa5Kcn3GIV1YEXuEf3aNjQU3HRjJeNs6JRR2vukCKUq0woC_4qwIQkTcuM/s1600/20141007_105518+(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgg4btpNpqFkfjq_hLUo4tzVpqz3uT_oM96GfGK0jMI5WBy6wuDrcDnmKMTBL2pQZ817efQnf2nHC1kTesvOSa5Kcn3GIV1YEXuEf3aNjQU3HRjJeNs6JRR2vukCKUq0woC_4qwIQkTcuM/s1600/20141007_105518+(1).jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
Maisema makuuhuoneeni ikkunasta</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Päivieni täytteeksi minulla on täällä seuranani pieni Nate, joka on tänään tasan 5kk vanha. Natelle on nyt tulossa hampaat, joten hän pureskelee kaikkea mistä saa otteen, etenkin muiden sormet ovat herkkua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_KLpTMeJmsGClNtoO5-cH2UQVQtprpHMaTrT0vxh-2UJ_j9QUEJ2Tpfi0jcPxGlvD84IYOBAthaFmjV7BaJB2DrZiTwU4-nZIqXi8ncHr5HDFtGzMNCwkntftKdqFJVB2-T2dr9ltEr8/s1600/10726266_10152781645322139_72474082_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_KLpTMeJmsGClNtoO5-cH2UQVQtprpHMaTrT0vxh-2UJ_j9QUEJ2Tpfi0jcPxGlvD84IYOBAthaFmjV7BaJB2DrZiTwU4-nZIqXi8ncHr5HDFtGzMNCwkntftKdqFJVB2-T2dr9ltEr8/s1600/10726266_10152781645322139_72474082_n.jpg" height="320" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</div>
<br />
<br /></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8312992039713522901.post-6855529420731196552014-10-04T16:25:00.000+01:002014-10-04T16:25:10.419+01:00WowwowwowLähteminen on aina ollut tosi vaikeeta mulle. Niitä kertoja on ollut niin monta, kun olen seissyt lentokentällä tai juna-asemalla ja miettinyt että mikään osa minusta ei halua nousta tuohon koneeseen. Kuitenkin aina on tullut lähdettyä ja ikinä en ole sitä katunut. Nyt kun olen jo melkein vuoden suunnitellut ja intoillut tätä reissua, niin jokunen viikko sitten todellisuus iski vasten kasvoja kuin tiiliseinä. Nyt kun lähtö oikeasti koittaa, tuntuu se jotenkin haikeammalta ja raskaammalta.<br />
<br />
Tietenkin eniten tulee ikävä perhettä ja ystäviä. Sen kuitenkin tietää, että niihin kaikkein tärkeimpiin ihmisiin tulee pidettyä yhteyttä. Vaikeinta on hyväksyä se, että kaikki ne ihmiset joita olen tottunut näkemään päivittäin eivät enää kuulu mun päivittäiseen elämään. Sitä on vaan niin tottunut näkemään samoja naamoja koulun käytävillä ja pitkin Mikkeliä, että tuntuu hassulta että en enää vaan törmää niihin ihmisiin. Mun mielestä oli ihan parasta, että kun koulussa menin ostamaan kahvia viimeisillä hiluilla niin dexipoika jaksoi huomauttaa siitä joka kerta. Nyt kun Englannissa lähden ostamaan kahvia, ei kenenkään mielestä ole hauskaa kun kaivelen pikkukolikoita esiin.<br />
<br />
Tässä viime viikkoina olen käyttänyt aikani melko pitkälti tärkeiden ihmisten kanssa. Olen ollut vaan niin uppoutunut siihen että saan vielä viettää aikaa näiden ihmisten kanssa, että kaikki lähtemisen kannalta olennainen unohtuu. Viime yönä kun olin käymässä nukkumaan, tajusin että pitää jostain keksiä vielä todistus minkä veisin dna:lle jotta saan nettiliittymän poikki, ja että eihän mulla vissiin vakuutusasiat olekkaan ihan kunnossa. Noh, tänään olen sentään saanut hoidettua nettiliittymän poikki.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijhSBj9Cib4m1oZrzxFqQJZBkJS_aX3gJvyje9GU4iM7K0FyL2pnmptdT7TsJv9PAqd0rjiN-QeisZCaoKOHSmhVB1OZD-8CfbaDqr7AWnAKIMZ-ElhxL5hlNQnTM5rSquxgZUmN9zFg0/s1600/6a00e552fc7503883401901ede3ea0970b-800wi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijhSBj9Cib4m1oZrzxFqQJZBkJS_aX3gJvyje9GU4iM7K0FyL2pnmptdT7TsJv9PAqd0rjiN-QeisZCaoKOHSmhVB1OZD-8CfbaDqr7AWnAKIMZ-ElhxL5hlNQnTM5rSquxgZUmN9zFg0/s1600/6a00e552fc7503883401901ede3ea0970b-800wi.jpg" height="320" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<br />
ps. Kertokaa joku Mikkelissä dexipojalle terkkuja.Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/12567270912155509388noreply@blogger.com0